STM: Erikoislääkärien nykyinen koulutusmäärä valtakunnallisesti riittävä vuoteen 2040
Nykyinen koulutuspaikkamäärä arvioitiin riittämättömimmäksi psykiatriassa, silmätaudeissa ja geriatriassa.
STM:n selvityksen mukaan erikoislääkärien nykyinen koulutusmäärä on valtakunnallisesti riittävä myös tulevina vuosina, jos koulutuspaikat kohdennetaan erikoisaloille ja yhteistyöalueille tarpeen mukaisesti. Uusia erikoislääkäreitä tulisi kouluttaa vuosittain keskimäärin noin 820, mikä vastaa nykyistä tasoa.
Selvitys arvioi erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien koulutustarpeita vuoteen 2040 asti muuttuvassa toimintaympäristössä. Lisäksi siinä tarkastellaan vuosittaisen erikoisalapaikkajaon arviointiprosessia. Tavoitteena on varmistaa lääkärien ja hammaslääkärien osaamisen kansallinen omavaraisuus myös tulevaisuudessa.
Myös erikoishammaslääkärien nykyisen koulutusmäärän, noin 40 valmistunutta vuodessa, arvioidaan riittävän. Erikoishammaslääkärien saatavuudessa on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Erikoishammaslääkäreitä on väestöön suhteutettuna vähiten Sisä-Suomen yhteistyöalueella.
Kouluttajien riittävyys haasteena
Sekä lääkäri- että hammaslääkärikoulutuksessa haasteeksi nähdään kouluttajien riittävyys. Suurimman työvoimatarpeen kasvun arvioidaan kohdistuvan Etelä-Suomen yhteistyöalueelle.
Kyselyyn vastanneet arvioivat nykyisen koulutuspaikkamäärän riittämättömimmäksi psykiatriassa, silmätaudeissa ja geriatriassa.
Hammaslääketieteen erikoisaloista eniten lisäystarvetta arvioitiin olevan parodontologiassa, protetiikassa ja purentafysiologiassa sekä kariologiassa ja endodontiassa.
Mallinnuksen mukaan koulutustarve voisi tulevaisuudessa vähentyä eniten terveydenhuollon, lastentautien sekä naistentautien ja synnytysten erikoisaloilla.
Epävarmuustekijöitä mukana
Selvityksen mukaan arvioihin liittyy epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi tekoälyn ja muun teknologian vaikutuksia ei voitu sisällyttää mallinnukseen, koska selvityksen haastatteluissa ja kyselyissä näkemykset niiden vaikutuksista vaihtelivat huomattavasti.
Tulevaisuuden arviointia vaikeutti myös yksityisen sektorin koulutustarpeita koskevan tiedon rajallisuus.
Selvityksen teetti sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaosto.
