Plastiikkakirurgiaa tekevien lääkäreiden toimintaan puututaan harvoin: ”Suurin osa ammattihenkilöistä toimii vastuullisesti”
Otsikoissa olleessa Plastic Surgery Centerin tapauksessa kenenkään lääkärin ammatinharjoittamisoikeutta ei toistaiseksi ole poistettu.
Suomessa on poikkeuksellista, että plastiikkakirurgiaa tekevien lääkäreiden toimintaan jouduttaisiin puuttumaan. Näin kertoo ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkonen Lupa- ja valvontaviraston (LVV) sosiaali- ja terveysalan osastolta.
– Kokemukseni mukaan on hyvin harvinaista, että olisimme joutuneet puuttumaan esimerkiksi siihen, saako plastiikkakirurgisia toimenpiteitä suorittaa ja miten, Liukkonen sanoo.
Liukkonen on työskennellyt valvontatehtävissä noin 20 vuotta. Hän muistaa takavuosilta yhden tapauksen, jossa plastiikkakirurgin ammatinharjoittamisoikeuksia on rajoitettu.
Laki ei määrittele toimenpidekohtaisesti, millaista osaamista mikin terveydenhuollon toimenpide edellyttää. Näin ollen esimerkiksi plastiikkakirurgisia leikkauksia tekevän lääkärin ei ole pakko olla alan erikoislääkäri tai edes kirurgi.
– Lähtökohta on, että terveydenhuollon ammattihenkilö saa tehdä niitä toimenpiteitä, mihin hänen koulutuksensa ja kokemuksensa riittää, Liukkonen sanoo.
Hän korostaa, että yleensä näin myös on.
– Suurin osa ammattihenkilöistä toimii vastuullisesti. He tunnistavat osaamisensa rajat ja tekevät tehtäviä, joihin heidän osaamisensa riittää, hän kertoo valvontakokemuksensa perusteella.
Ammattioikeudet arvioinnissa
Plastiikkakirurgiaan ja esteettisiin hoitoihin liittyvät epäkohdat ovat olleet otsikoissa etenkin sen jälkeen, kun 27-vuotias sosiaalisen median vaikuttaja Olivia Oras kuoli syyskuun alussa oltuaan helsinkiläisen kauneusklinikan asiakkaana. Lupa- ja valvontavirasto keskeytti viime viikolla Plastic Surgery Centerin terveydenhuollon palvelutoiminnan Helsingin Aleksanterinkadulla. Syynä olivat vakavat puutteet potilasturvallisuudessa.
Se, oliko näillä puutteilla yhteyttä kuolemantapaukseen, ei ole tiedossa. LVV:n tiedotustilaisuudessa kerrottiin perjantaina, että sen valvonnassa ei ole tullut ilmi tapauksia, joissa esteettiset toimenpiteet olisivat suoraan aiheuttaneet kuolemia.
Tapauksesta on meneillään myös poliisitutkinta, jossa klinikan lääkärikuntaan kuuluvaa henkilöä tai henkilöitä epäillään törkeästä kuolemantuottamuksesta. Tutkinta on vielä alkuvaiheessa, joten myös epäilty rikosnimike on alustava.
Plastic Surgery Centerin tapauksessa kenenkään lääkärin ammatinharjoittamisoikeuksia ei toistaiseksi ole poistettu.
– Sen voin tällä hetkellä todeta, että arvioimme asiaa, Liukkonen kertoo.
Ylen MOT-ohjelma nosti vuonna 2023 esiin, että Plastic Surgery Centerin perustaneelle lääkärille oli annettu huomautus. Kyseinen lääkäri ei ole plastiikkakirurgian erikoislääkäri.
Liukkosen mukaan huomautus liittyi ammattieettisiin velvollisuuksiin.
– Se sisältää sen, että tehdään toimenpiteitä, joihin osaaminen ja koulutus riittävät.
Oikeuksia ei rajoiteta kevein perustein
Yleisellä tasolla valvonnan lähtökohtana on se, että sen kohde noudattaa saamaansa hallinnollista ohjausta. Lupa- ja valvontavirasto puuttuu asiaan, jos se tulee edelleen esille.
Liukkonen muistuttaa, että ammatinharjoittamisoikeutta ei rajoiteta kevein perustein. Kysymys on paitsi potilaiden ja asiakkaiden oikeudesta elämään ja hyvään hoitoon, myös lääkärin tai muun ammattilaisen oikeusturvasta ja hänen oikeudestaan hankkia toimeentulonsa.
– Emme voi varmuuden vuoksi tai puutteellisin tiedoin poistaa esimerkiksi ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeutta, vaan meillä tulee olla riittävä ja luotettava selvitys asiasta. Toisaalta sen, mihin me ryhdymme, tulee olla oikeasuhtaista potilasturvallisuuden varmistamiseksi, hän kertoo.
Pääsääntöisesti ammattihenkilö saa jatkaa toimintaansa sillä aikaa, kun asia on vireillä. Räikeimmissä tapauksissa laki mahdollistaa myös toiminnan keskeyttämisen väliaikaisesti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnassa on viime vuosina käsitelty noin sata lääkäreitä koskevaa asiaa vuosittain. Ammatinharjoittamisoikeuksia on poistettu noin 20 lääkäriltä ja rajoitettu noin 40:ltä. Kuluvana vuonna ammatinharjoittamisoikeutensa on menettänyt kuusi lääkäriä.
Suuri osa päätöksistä perustuu alentuneeseen terveydentilaan. Tavanomainen syy on myös epäasianmukainen lääkkeen määrääminen.
