Neljä vinkkiä: Näin suojaat jaksamistasi uran alussa
– Elämä on yllättävän pitkä. Useimmiten kaikkea ei tarvitse tehdä heti, neuvoo yleislääketieteen erikoislääkäri, psykoterapeutti Suvi Laukkanen.
Yleislääketieteen erikoislääkäri, psykoterapeutti Suvi Laukkasen mukaan työssä jaksamista ei voi tarkastella irrallaan muusta hyvinvoinnista.
Kiehtova ala vie helposti mennessään, mutta työn ja muun elämän välille kannattaa rakentaa itselle sopivaa tasapainoa jo uran alussa.
1. Kaikkea ei tarvitse tehdä heti
Nuorella lääkärillä on työn ohella usein käynnissä myös elämän peruspuitteiden rakentaminen. Siksi olisi tärkeää, ettei kasaisi itselleen liikaa suorituspaineita, Laukkanen sanoo.
Uran alussa voi tuntua siltä, että nyt pitää tehdä väitöskirja, erikoistua ja perustaa perhe.
Laukkasen mukaan lääkärit vaativat usein paljon itseltään. Paineita voi tulla myös ulkopuolelta: esihenkilöiltä, yhteiskunnalta tai omalta lähipiiriltä.
– Elämä on yllättävän pitkä. Useimmiten kaikkea ei tarvitse tehdä heti, Laukkanen muistuttaa.
2. Selvitä, millainen työ sopii sinulle
Työuupumusta käsittelevissä tutkimuksissa nousee toistuvasti tärkeä suojaava tekijä: mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön.
Siksi olisi tärkeää löytää työpaikka, jossa on tilaa hengittää ja jossa tulee kuulluksi.
– Kaikkeen ei voi aina eikä heti vaikuttaa, mutta siitä oikeudesta ei pidä luopua liian helposti, hän painottaa.
Uran alussa voi olla vaikea tunnistaa, millainen työskentelytapa sopii itselle. Ei välttämättä tiedä, milloin kannattaa pyytää apua, mistä jo selviää itse tai kuinka paljon päivystämistä jaksaa.
– Ei ole yhtä oikeaa tapaa rakentaa omaa jaksamista. Se riippuu siitä, mikä on kullekin luonteva tapa olla työelämässä, Laukkanen sanoo.
3. Suojaa työrauha keskeytyksiltä
Toinen tutkimuksissa toistuvasti esiin nouseva elementti on työrauhan suojaaminen. Kognitiivinen ergonomia vaikuttaa suoraan jaksamiseen.
Laukkanen kertoo työnohjausryhmästään esimerkin tilanteesta, jossa lääkäri puhuu puhelimessa potilaan kanssa ja hoitaja tulee kesken kaiken esittelemään papereita ja kysymään toisesta asiasta.
– Asioita ei saisi tulvia joka tuutista ratkaistavaksi. Kun tekee jotain, se pitäisi saada tehdä rauhassa, Laukkanen sanoo.
Työpaikoilla tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä, mutta myös jokaisen tulee opetella itse torjumaan keskeytyksiä. Se voi olla esimerkiksi yksinkertainen käsiele puhelun aikana.
– Eleet ovat paljon voimallisempia kuin sanat.
4. Oma jaksaminen on osa hyvää hoitoa
Omasta jaksamisesta huolehtimisessa ei ole kyse vain työssä viihtymisestä, vaan hoidon laadusta ja potilasturvallisuudesta.
Tutkimukset osoittavat, että kognitiivisesti uupunut lääkäri voi tehdä huonompaa työtä ja lipsua eettisesti ratkaisuissaan. Aihetta käsitteli muun muassa keväällä Jamassa julkaistu artikkeli, johon arkkiatrikin viittasi hiljan Lääkärilehdessä.
– Ei voi ylläpitää työkulttuuria, jossa lääkärien uhrautuvuutta pidetään itsestään selvänä. Se ei nykymaailmassa toimi, eikä se ole koskaan ollut hyväksi tai terveellistä, Laukkanen sanoo.
Hän muistuttaa, että lääkärin hyvinvointi vaikuttaa molempiin suuntiin.
– Kun lääkäri jaksaa tehdä työnsä hyvin, potilas on tyytyväinen, mikä taas lisää lääkärin työn iloa.
Suvi Laukkanen luennoi jaksamisesta Itä-Suomen Lääketiedetapahtuman kandisessiossa torstaina 17. syyskuuta Kuopiossa.
