Hallituksen aikomus velvoittaa lääkäri ilmoittamaan poliisille voi viedä ojasta allikkoon.

Lääketieteellisen etiikan dosentti Ritva Halila näkee ongelmallisena hallituksen aikomuksen velvoittaa lääkärit ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ilmoittamaan potilas- ja asiakastietoja poliisille silloin, kun herää epäilys henkeen ja terveyteen kohdistuvasta uhasta.

– Jos lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille uhka-arvioista, se voi vaikuttaa siihen, etteivät uhrit enää uskalla tulla lääkärin vastaanotolle tai ylipäänsä terveydenhuoltoon, Halila sanoo.

– Potilas-lääkärisuhde saattaisi heikentyä huomattavasti. Sillä on paljon isompi merkitys, kuin sillä, että tällä voitaisiin ennakoida yksittäisiä tapauksia.

Hallitus esittää uutta velvollisuutta

Hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille velvollisuutta ilmoittaa salassa pidettäviä tietoja poliisille silloin, kun epäillään henkeen tai terveyteen kohdistuvaa uhkaa.

Hallituksen esitysluonnos koskee muutosta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettuun lakiin.

Lääkäreillä on ollut jo vuodesta 2015 oikeus ilmoittaa poliisille salassa pidettäviä tietoja uhan arviointia ja estämistä varten. Nyt ollaan säätämässä lakiin tähän liittyvä velvollisuus.

Lapsiin kohdistuvasta väkivallasta terveydenhuollon ammattihenkilöllä on jo pitkään ollut velvollisuus ilmoittaa suoraan poliisille.

Arkaluontoiset asiat kuuluvat potilas-lääkärisuhteeseen

Halila huomauttaa, että arkaluonteisistakin asioista keskustelu, sekä voimakkaat tunteet ja niiden käsittely, ovat osa hoitosuhdetta.

– Salassapitovelvollisuus liittyy siihen, että ihminen voi vapaasti kertoa omista asioistaan ja tunteistaan ilman pelkoa siitä, että tieto menisi ulkopuolisten käsiin. Tämä on ikivanha asia, joka on ollut itsestäänselvyys terveydenhuollossa, hän sanoo.

Hän uskoo, että jos salassapitovelvollisuutta lähdetään jollakin tavalla purkamaan, seurauksena voi olla hyvinkin ongelmallisia tilanteita.

– Tällä saattaa olla iso vaikutus väkivallan uhrien asemaan, Halila toteaa.

Yksi esimerkki ovat perheväkivallan uhrit. Kun hyvänä tarkoituksena on ehkäistä väkivaltatilanteita, lopputulos voi olla päinvastainen.

– Tähänkin asti lääkäri on voinut keskustella erilaisista vaihtoehdoista uhrin kanssa, myös siitä, olisiko väkivallan jatkumisen katkaisun vuoksi syytä tehdä ilmoitus poliisille. En näe, että salassapitovelvollisuuden murtaminen olisi asia, jolla voitaisiin ratkoa näitä kysymyksiä.

Mitä tietoja pitäisi luovuttaa, ja mitä ei saisi?

Halila toteaa, ettei lainsäädännöllä ole helppoa määritellä tarkkaan sitä, mitkä tiedot olisivat välttämättömiä luovuttaa ja mitkä taas sellaisia, joita ei saa luovuttaa poliisille.

– Tässä on hyvin hankalista asioista kyse. Jokainen terveydenhuollon tilanne on ainutlaatuinen vuorovaikutustilanne, eikä laki voi tulla tässä tueksi. Minkälaisia tietoja tarvitaan siihen, että voidaan estää mahdollinen väkivaltatilanne?

Halila ennakoi, että etenkin pienemmissä terveydenhuollon yksiköissä tämä johtaa ongelmiin. Isoissa yksiköissä lääkärin tukena ovat niin ylilääkärit, juristit kuin tietosuoja-asiantuntijatkin.

Halila ihmettelee, miksei jo vuodesta 2015 voimassa olleesta oikeudesta ilmoittaa poliisille salassa pidettäviä tietoja uhan arviointia ja estämistä varten, ole tehty selvitystä, vaan lakimuutosta lähdetään tekemään sokkona.

– Pitäisi olla selvää näyttöä siitä, että nämä muutokset ovat perusteltuja.

Halila huomauttaa, että poliisin resursseja on vähennetty varsin paljon.

– Onko tämä nyt yhteiskunnan vastaus siihen, että kun säästetään poliisien palkoissa, niin laitetaan muille viranomaisille velvollisuuksia, joilla pyritään paikkaamaan puutteita?

Lue lisää: Lääkärin oikeus luovuttaa potilastietoja muuttuu lakisääteiseksi pakoksi