Etelä-Pohjanmaa sai erävoiton rahoituskiistassa, mutta laajempi ratkaisu voi olla ”pitkän polun päässä”
Useat hyvinvointialueet ovat valittaneet myös tämän vuoden rahoituspäätöksistä. Taustalla ovat epäselvyydet diagnoositiedoissa.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue sai viime viikolla hyvän uutisen rahoitukseensa liittyvässä kiistassa. Julkisoikeuden professori kuitenkin huomauttaa, että kyse on yksittäisestä ratkaisusta, joka saattaa vielä edetä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Vaasan hallinto-oikeus hyväksyi hyvinvointialueen valituksen vuoden 2025 rahoituspäätöksestä ja palautti päätöksen valtiovarainministeriön pöydälle. Hyvinvointialue oli aiemmin vaatinut ministeriötä oikaisemaan päätöstään ja valitti hallinto-oikeuteen, kun tähän ei suostuttu.
Taustalla ovat epäselvyydet pitkäaikaisdiagnoosien kirjaamisessa. Hallinto-oikeus linjasi, että ministeriön olisi pitänyt arvioida, vaikuttavatko Etelä-Pohjanmaan toimittamat täydentävät diagnoositiedot rahoitukseen.
Talousvaikeuksissa rämpinyt Etelä-Pohjanmaa ei ole pulmansa kanssa yksin, vaan rahoituksestaan ovat kiistelleet useat muutkin alueet. Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen mukaan Vaasan hallinto-oikeuden päätös on sikäli merkityksellinen, että se alleviivaa viranomaisten tarvetta noudattaa lakia tarkasti ja perustella esimerkiksi asetetut määräajat.
Kyseessä on kuitenkin vasta yhden tuomioistuimen ratkaisu, eikä sekään ollut yksimielinen.
– Yksi ratkaisu ei vielä tarkoita, että muut hallinto-oikeudet olisivat samaa mieltä käsittelyssä olevien valitusten lopputuloksista, Voutilainen sanoo.
– Odotellaan muita ja kenties vielä korkeimman hallinto-oikeudenkin päätöstä. Tämä voi olla pitkän polun päässä.
Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen voi vielä hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Hallitusneuvos Eeva Mäenpään mukaan valtiovarainministeriö ei vielä alkuviikosta ollut päättänyt, aikooko se tehdä näin.
Keski-Suomellakin vastaava valitus
Rahoituspäätöksiin liittyviä valituksia on vireillä useilla hyvinvointialueilla.
Jo pelkästään kuluvan vuoden rahoituksestaan ovat valittaneet ainakin Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Karjala, Kanta-Häme ja Keski-Suomi. Myös nämä valitukset liittyvät diagnoositietoihin tai niiden toimittamiseen.
Keski-Suomen hyvinvointialueella on myös viime vuoden rahoituksesta vireillä samantyyppinen valitus kuin Etelä-Pohjanmaalla. Sitä käsittelee Hämeenlinnan hallinto-oikeus. Alueen konsernipalveluiden toimialajohtaja Lasse Leppä sanoi Ylen mukaan, että Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu on merkittävä myös Keski-Suomen kannalta, koska valitukset on tehty samoilla argumenteilla.
Keski-Suomi on tyytymätön kaikkiin rahoituspäätöksiinsä vuodesta 2023 lähtien. Tällä viikolla se päätti myös valittaa viime vuoden lisärahoitushakemuksensa hylkäyksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
– Jos jälkikäteen aletaan muuttamaan laskelmia ja rahoitusmallia, se tarkoittaisi sitä, että tasapuolisen kohtelun vuoksi pitäisi (näin toimia) muillakin alueilla. Rahoitusmallihan on sellainen, että kun yksi saa rahaa, pitäisi toiselta sitten vähentää, Tomi Voutilainen sanoo.
Tulkinta aikarajasta oli olennainen
Etelä-Pohjanmaan eduksi ratkennut kiista liittyi aikarajaan.
Viime vuoden tarveperusteisen rahoituksen laskennassa käytettiin vuoden 2022 diagnoositietoja. Hyvinvointialueiden oli määrä toimittaa tiedot viimeistään toukokuussa 2024. Valtiovarainministeriö katsoi, ettei niitä voinut täydentää tai korjata myöhemmin.
Hallinto-oikeuden mukaan aikarajasta ei ollut säädetty rahoituslaissa, joten ministeriö olisi voinut ottaa myös hyvinvointialueen myöhemmät täydennykset huomioon oikaisuvaatimusmenettelyssä.
– Valtiovarainministeriön olisi näin ollen tullut oikaisuvaatimuksen johdosta arvioida, onko valittajan toimittamilla täydentävillä diagnoositiedoilla vaikutusta myönnettävään rahoitukseen, ja tarvittaessa oikaista rahoituslaskelmaa ja rahoituspäätöstä, oikeus linjasi.
Oikeuden mukaan ministeriön olisi myös tullut selvittää ja arvioida, onko Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen diagnoositietojen poikkeavuuksilla merkitystä Etelä-Pohjanmaan rahoituksen kannalta. Etelä-Pohjanmaa oli ottanut nämä alueet esimerkeiksi rahoituspäätöksissä käytettyjen tietojen virheistä.
Ensi vuoden alussa rahoituslakiin on tulossa uusia säännöksiä virheiden korjaamisesta.
Virheitä diagnoositiedoissa
Diagnoositiedot vaikuttavat alueiden laskennalliseen palvelutarpeeseen, joka on rahoituksen tärkein kriteeri. Hyvinvointialueet toimittavat potilastietonsa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL), joka poimii ne tiettynä päivämääränä rahoituslaskelmaa varten.
Ohjeistus diagnoosien kirjaamisesta on kuitenkin ollut epäselvää ja alueiden käytännöt erilaisia. Ongelma on laajalti tiedossa, ja viime vuonna THL kertoi havainneensa useiden alueiden diagnoositiedoissa huomattavia virheitä.
Etelä-Pohjanmaalla asiaan on vaikuttanut se, että sen LifeCare-järjestelmä ei lähettänyt kaikkia pitkäaikaisdiagnooseja automaattisesti THL:lle hoitoilmoitusten ohessa. Hyvinvointialue joutui lähettämään yli 350 000 diagnoositietuetta jälkikäteen.
– Lääkärit ovat tulkinneet, että käynnin tilastointiin on tullut merkitä ainoastaan käyntiin vaikuttavat diagnoosit. Pitkäaikaisdiagnoosit on merkitty vapaamuotoisessa tekstimuodossa, jolloin pitkäaikaisdiagnoosit eivät päädy osaksi tilastointia ja rahoitusmallia, Etelä-Pohjanmaan valituksen perusteluissa kerrotaan.
– Hyvinvointialueet ovat olleet pitkäaikaisdiagnoosien kirjaamisen osalta eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, minkälainen potilastietojärjestelmä niillä on ollut toiminnan alkaessa.
Tomi Voutilainen on selvittänyt sosiaali- ja terveydenhuollon diagnoositietojen ongelmia. Hän vahvistaa, että joillakin alueilla tietojärjestelmät ovat tukeneet käytäntöä paremmin kuin toisilla. Nyttemmin ongelmia on korjattu.
– Aikaisemmin tilanne on ollut se, että ainakin puolella hyvinvointialueista ei ole pystytty näkemään, mitä tietoa (THL:lle) menee, koska tiedot ovat menneet järjestelmän kautta automaattisesti. Järjestelmä ei ole tukenut sellaista kirjaamista kuin THL on ohjeistanut, Voutilainen sanoo.
Valtiovarainministeriön asettama tutkimusryhmä selvittää parhaillaan hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittämistä.
