Ylilääkäri sikarutosta: "Oleellista on, ettei lähdetä keulimaan"
Sikarutto toi uuden ohjeistustarpeen ensihoitoon. Petri Loikas korostaa, että turhaa varautumista pitää välttää, jottei resurssi ole pois kiireellisistä potilastehtävistä.
Ruokavirasto löysi 30. heinäkuuta luonnonvaraisista villisioista afrikkalaista sikaruttoa Virolahdella Kymenlaaksossa.
Viime perjantaina Rajavartiolaitos ilmoitti sulkevansa toistaiseksi riistaportit kaikilla itärajan esteaidan käytössä olevilla osuuksilla. Kaakkoisrajalla portit ovat olleet suljettuina jo elokuun alusta.
Ruokavirasto on määrännyt tiukat rajoitukset Kaakkois-Suomen tartunta-alueelle.
Tilanne on työllistänyt myös hyvinvointialueen lääkäreitä. Sikarutto ei tartu ihmisiin, mutta hyvinvointialueiden on pitänyt ohjeistaa etenkin ensihoitoa tilanteen varalle.
Kymenlaakson hyvinvointialueen ensihoidon ylilääkäri Petri Loikas kertoo saaneensa juuri valmiiksi ohjeet henkilökunnalle.
– Tähän liittyy nyt kaikenlaista keskustelua ja kysymyksiä, joten informoimme ensihoidolle ydinasiat siitä, mistä tässä on kysymys. Sikarutto ei ole ihmistauti, joten meidän ei tarvitse itseämme suojata. Mutta taudin leviämisen ehkäisyyn täytyy kaikkien osallistua.
Laajoihin desinfiointeihin ei tarvetta
Pääohjeistuksena Loikaksen mukaan on, että jos ensihoito on ollut tartuntojen ydinalueella maastossa, jalkineet tulee suojata tai desinfioida, jottei maastosta kulje tauteja eteenpäin.
– Pyrimme katkaisemaan keskeisimmät reitit eli tässä tapauksessa maastosta tapahtuvat taudin siirtymät.
– Oleellista on myös, ettei lähdetä keulimaan tässä asiassa. Eli ei lähdetä esimerkiksi hyvin laajoihin desinfiointeihin, jotka vaativat resursseja ja jotka voivat siksi vaarantaa potilasturvallisuutta kiireellisissä tehtävissä. Ja toisaalta siksi, ettei henkilökunta altistu kovin toksisille desinfiointiaineille.
Ensihoito joutuu maastotehtäviin hyvin harvoin ja varsinkin silloin, kun alue on riskialue.
– Aina on kuitenkin mahdollista, että alueella on esimerkiksi metsästäjiä tai metsäkoneen kuljettajia, ja heille voi tapahtua sairastuminen tai loukkaantuminen.
Loikas on vuosien varrella tottunut ohjeistuksiin erilaisten epidemioiden ja infektioiden varalle. Viimeisimpänä oli koronaepidemia.
– Kaikissa tilanteissa on mietittävä, mitkä ovat järkeviä toimenpiteitä. Koronassa tarvittiin ohjeistusta ihmisten tartunnoista ja suojaamisesta, mutta siitä ei tässä tapauksessa onneksi ole kysymys.
Kymenlaakson lisäksi ainakin Etelä-Karjala on laatinut terveydenhuollon henkilökunnalle ohjeistuksen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi.
– Se on tehty yhdessä pelastustoimen ja turvallisuus- ja valmiuspäällikön kanssa, kertoo Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Sari Silventoinen.
Hän muistuttaa, että väestön tiedottamisen osalta päävastuu on Ruokavirastolla.
