1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Ahdistuneisuushäiriöt johtavat entistä useammin sairauspoissaoloihin
Ajan­kohtai­sta

Ahdistuneisuushäiriöt johtavat entistä useammin sairauspoissaoloihin

Koronavuonna 2020 Kelan korvaamat sairauspoissaolot vähenivät muuten, mutta ahdistuneisuushäiriöiden kohdalla ne lisääntyivät.

Ahdistuneisuushäiriöt johtavat entistä useammin sairauspoissaoloihin Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Vuonna 2020 Kelan korvaamien sairauspoissaolojen määrä väheni. Myös aiempina vuosina kasvussa olleiden mielenterveysperusteisten päivärahapäivien kasvu tyrehtyi. Kuitenkin ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien päivärahapäivien määrä kasvoi edelleen.

Sairauspoissaolot kääntyivät selvään kasvuun vuoden 2016 jälkeen. Tämä johtuu lähes yksinomaan masennus- ja ahdistuneisuushäiriöistä. Vuonna 2020 kuitenkin sairauspäivärahalla korvatut sairauspoissaolot kääntyivät taas laskuun ja esimerkiksi masennuksesta johtuvia sairauspäivärahoja myönnettiin vähemmän.

Ahdistuneisuus lisääntyy kaiken ikäisillä

Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren ja tutkija Riku Perhoniemi pohtivat Kelan Tutkimusblogissa, että esimerkiksi etätyön yleistyminen, liikkumisen ja kokoontumisten rajoittaminen, kasvanut työttömyys ja terveyspalveluiden käytön väheneminen koronaepidemian aikana ovat voineet eri tavoin vaikuttaa siihen, että Kelan korvaamat sairauspoissaolot viime vuonna vähenivät.

Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien sairauspoissaolojen kasvun jatkuminen myös viime vuonna on tässä kontekstissa heidän mukaansa merkittävä havainto. Esimerkiksi epidemiatilanteen pitkittyminen, yhteiskunnallisen tilanteen jatkuva epävarmuus, sosiaalisten kontaktien poikkeuksellinen vähäisyys sekä siitä seurannut eristäytyneisyys ovat voineet lisätä ahdistuneisuusoireita. Toisaalta hoitotyössä olevilla työn kuormittavuus on voinut kasvaa.

Lue myös

Ahdistuneisuushäiriöiden kasvu niin viime vuonna kuin pidemmälläkin aikavälillä näkyy jokaisessa ikäryhmässä, naisilla hieman selvemmin kuin miehillä. Vastaavasti masennuksesta johtuvien sairauspoissaolojen trendi on ollut samankaltainen kaikissa sukupuoli- ja ikäryhmissä.

Ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen päivärahapäivien määrä henkeä kohden on kasvanut sukupuoli- ja ikäryhmästä riippuen jopa 70–90 prosenttia vuosien 2016 ja 2020 välillä, kun samanaikaisesti masennukseen perustuvien päivärahapäivien määrä on kasvanut 20–40 prosenttia.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Voimia, medisiinari

Iloisiin uutisiin kuuluu se, että koronapandemia ei ole juuri vaikuttanut kesätöihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Lääkäriliitto vaatii johdonmukaisuutta tieteen rahoitukseen

Lääkäriliitto vetoaa hallitukseen, että tieteeseen kohdistetuista leikkauksista luovuttaisiin.

Kolumni
Lähde kävelemään

Korona-aika on passivoinut ihmisiä, kirjoittaa Miila Halonen.

Tieteessä
Ylipainoon liittyvät geenit selittävät riskiä sairastua uniapneaan

Tutkimuksessa tunnistettiin myös yksi ylipainosta riippumaton uniapnean geneettinen riskitekijä.

Työssä
Epidemian hallinnan työkalu pitää tilannekuvan ajan tasalla

Koronaepidemia vyöryessä Suomeen kevättalvella 2020 tarvittiin yhteinen epidemian hallinnan työkalu.