Oikeudessa todistaminen on kansalaisvelvollisuus, joka sekä jännittää että aiheuttaa vaivaa. Lääkäri on tavallinen vieras todistajanaitiossa. Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä oikeudessa tapahtuu.

Kun lääkäri kutsutaan oikeuteen todistajaksi, häntä halutaan kuulla tosiasioiden selvittämiseksi. Tällöin todistaminen liittyy lääkärin työssään saamaan tietoon ja ammatissa kertyneeseen kokemukseen ja taitoon.

Kun lääkäriä tarvitaan, käräjillä käsitellään yleisimmin pahoinpitelyn aiheuttamia vammoja. Osapuolina voivat olla myös esimerkiksi vakuutusyhtiö ja tapaturman tai liikenneonnettomuuden uhri.

Todistamiseen on oltava joko potilaan lupa, jolloin lääkäri on yleensä potilaan kutsuma asiantuntija, tai käsiteltävän rikoksen on oltava niin vakava, että se rikkoo salassapitovelvollisuuden. Lääkäri on oikeutettu todistamaan, jos tutkittavana on rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Esitutkintalain mukaan tällaisia rikoksia ovat murhan, tapon ja surman lisäksi mm. törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä terveyden vaarantaminen ja törkeä huumausainerikos.

Kysyimme Espoon kihlakunnan syyttäjältä Leena Salovartiolta, Espoon käräjäoikeuden tuomarilta Juha Lehdolta ja asianajaja Olli Hopulta asianajotoimisto Sivenius, Suvanto & Co Oy:stä, mitä ammattiroolissaan oikeussalissa todistavalta lääkäriltä odotetaan. Kaikki kolme ovat olleet mukana lukuisissa oikeudenkäynneissä, joissa lääkäreitä on kuultu todistajina.

Oikeusoppineet pitävät selvänä, että lääkärin sana painaa paljon.

- Lääkärin lausunto on keskeisen tärkeä todiste. Ehkä lääkärit eivät aina ymmärrä miten keskeinen se onkaan, kun oikeudessa käsitellään kahta ristikkäin menevää kertomusta, sanoo Espoon kihlakunnan syyttäjä Leena Salovartio.

Lääkäri voi todistaa myös kirjallisesti

Lääkäri voi muista kansalaisista poiketen todistaa muutenkin kuin oikeusistunnossa, sillä lääkärin kunnian ja omantunnon kautta vakuuttama lausunto on muodollisesti kelvollinen todisteeksi. Juha Lehto huomauttaa, että suurin osa lääkäreiden todisteluista onkin kirjallisia lausuntoja.

Lausunnolla vastataan esitutkintaa tekevältä poliisilta saatuihin kysymyksiin. Lausunnon voi myös kirjoittaa lääkäri, joka ei ole nähnyt potilasta.

On lääkäri sitten toisen käden tiedon varassa tai ei, lausunnon laatu riippuu potilasasiakirjojen laadusta.

- Mitä yksilöidympi ja yksiselitteisempi lausunto, sitä epätodennäköisempää on, että joutuu oikeussaliin todistamaan, sanoo Leena Salovartio.

Lausunnossa asiasta pitää kertoa mahdollisimman laveasti, eikä mitään saa salata.

- Lääkäri ei voi myöskään käydä arvaamaan mikä on merkityksellistä, sillä hän ei tiedä minkä ongelman kanssa me täällä painiskelemme, sanoo Leena Salovartio.

Voi olla, etteivät epikriisin suppeat merkinnät riitä hyvän lausunnon tekemiseen. Espoon käräjäoikeuden tuomari Juha Lehto lohduttaa, että oikeuslaitos kyllä ymmärtää, että lääkäreiden aika menee potilaaseen keskittymiseen eikä asiakirjojen täyttämiseen. Kutsu oikeussaliin ei siis ole kritiikkiä aiempaa lausuntoa kohtaan.

Todistaja vai asiantuntijatodistaja?

Kutsu saapua todistajaksi käräjäoikeuteen tulee kirjallisesti tai nykyisin, tuoreen lakimuutoksen ansiosta, myös puhelimitse.

Lääkärille ei ole sinänsä väliä, kutsutaanko hänet oikeussaliin todistajana vai asiantuntevana todistajana, jollainen lääkäri useimmiten on. Todistaja on näistä kahdesta yleensä sellainen, joka on henkilökohtaisesti hoitanut asianomistajaa, asiantuntija puolestaan on perehtynyt asiakirjoihin.

Joskus oikeuteen kutsutaan myös pelkkiä asiantuntijoita. Useimmiten he ovat Valviran asiantuntijalääkäreitä tai vastaavia asiantuntijoita, jotka eivät ota kantaa käräjöivän potilaan asemaan tai tilaan yksilönä, vaan ovat oikeudessa selventämässä esillä olevaa ilmiötä.

Hyvä valmistautuminen vie eteenpäin

Postin tuomassa kutsussa kerrotaan mistä oikeudenkäynnissä on kyse. Todistamiseen kannattaa valmistautua, ja se alkaa kyseisen tapahtuman ja potilaan mieleen palauttamisella ja potilasasiakirjoihin perehtymisellä.

Huolellinen perehtyminen tukee vapaamuotoista ja dokumenteista irrottautunutta esiintymistä oikeussalissa.

- Potilasasiakirjat sekä tapausta koskevat muistiinpanot voi ottaa oikeussaliin mukaan, mutta todistaja ei ole paikalla niiden lukemista varten. Asiakirjojen sisältö on jo läsnä oleville tuttua, oikeusoppineet muistuttavat.

Epävarmassa tilanteessa todistajan kannattaa olla etukäteen yhteydessä asiaa käsittelevään osastoon käräjäoikeudessa esimerkiksi käsittelyaikataulun osalta. Yhteystiedot löytyvät kutsusta.

Mikäli paikalle saapuminen on kohtuuttoman hankalaa, etukäteen voi myös kysyä, voidaanko kuuleminen järjestää puhelimitse. Oikeussalikäytäntö perustuu kuitenkin välittömän kuulemisen periaatteeseen ja siihen, että oikeutta käyvien osapuolten asiamiehillä on mahdollisuus kysellä asioita todistajalta. Puhelimitse kuuleminen edellyttää sen sijaan valmiiksi mietittyjä selkeitä kysymyksiä. Lääkäriltä puhelinkuuleminenkin edellyttää ajan varaamista ja keskittymistä todistamiseen.

Hyvissä ajoin kannattaa miettiä sitäkin, kannattaako todistuksen selventämiseksi käyttää havainnollistavaa esineistöä.

- Tämä on harvinaista, mutta jos se auttaa lääketieteellisten seikkojen avaamista oikeuden jäsenille, se on suotavaa, Juha Lehto toteaa.

"Ole ammattimainen ja perustele"

Oikeuteen saapuessaan lääkäritodistajan ei tarvitse todistaa pätevyyttään erikseen, vaan oma ilmoitus riittää. Pukukoodia ei ole, ja asiallinen käyttäytyminen riittää ohjenuoraksi.

Sanojensa painoksi todistaja vannoo yleensä joko valan tai antaa vakuutuksen sen perusteella, kuuluuko hän seurakuntaan vai väestörekisteriin. Valinta on kuitenkin vapaa.

Todistajan edessä on mikrofoni, sillä todistus nauhoitetaan. Kannattaa huomioida, että esimerkiksi todistusta selventävän selkärankamallin esittely ei tallennu ääninauhalle, jos todistusta ei videoida.

- Käytännössä lääkärin kertomat asiat ovat usein sellaisia, että niiden ajaksi sali tyhjennetään yleisöstä. Samoja asioita ei välttämättä voisi kertoa oikeussalin ulkopuolella ja julkisuudessa, Lehto muistuttaa.

Leena Salovartio painottaa, että lääkärinä oikeuteen kutsuttu todistaja on oikeudessa ammattilaisena, ei yksityishenkilönä.

- Oikeussalissa pysytellään ammattitaidon piiriin kuuluvissa asioissa. Oikeudessa kysytään vain mitä lääkäri on saanut tietää asiasta, mitkä ovat hänen havaintonsa ja päätelmänsä sekä kerrataan asiakirjoja, Salovartio sanoo.

Olli Hoppu valmentaa kertomaan näkemyksestään ammattimaisesti, rauhallisesti ja perustellen.

- Oikeudenkäynnin välittömyys on johtava oikeudenkäynnin periaate ja vastapuolella on kyselyoikeus lääkärin lausunnon perusteiden ja luotettavuuden selvittämiseksi. Joskus todistaja voi tuntea olonsa epämiellyttäväksi ja tunteet nousevat pintaan, kun omaa asiantuntemusta pidetään kyseenalaisena, Hoppu sanoo.

Oikeussalidraama on kuitenkin kaukana televisioviihteen maailmasta. Todistaminen jännittää tosielämässäkin ja monen yöunet jäävät edeltävänä yönä vähäiseksi. Ehkä suotta, sillä käräjäoikeuden tuomarin tehtävänä on taata todistajalle asianmukainen kohtelu.

Kaksi lääkäriä vastakkain

Joskus sekä asianomistaja että vastaaja ovat kutsuneet lääkärin todistajakseen. Kollegoilla voi olla myös erilainen näkemys käsiteltävään asiaan liittyvistä lääketieteellisistä faktoista. Myös kirjalliset lausunnot voivat olla keskenään ristiriitaisia. Tällöin kertaalleen annettua lausuntoa voi joutua täydentämään myöhemmin.

Oikeussalissa lääkärit saattavat olla kuultavina samanaikaisesti, joskin tämä on Juha Lehdon mukaan harvinaista. Nämä tapaukset liittyvät Juha Lehdon mukaan useimmiten lääketieteellisistä faktoista tehtäviin päätelmiin.

Lehdon mukaan tapaukset ovat erittäin hankalia ratkaistavia maallikoille, semminkin kun lääketieteelliset tosiasiatkin voivat muuttua ajan saatossa.

Ammattitaito ratkaisee oikeussalissa, kun lääkärin sana on lääkärin sanaa vastaan.

- Lääkärin todistuksen painoarvo riippuu ammattitaidosta ja hänen kyvystään välittää tietoa. Lääkärin tehtävä on selvittää tosiasioita. Ei ole kuitenkaan järkevää pohtia, mitä joku muu on asiasta sanonut. Se riittää, kun rehellisesti kertoo omaan tietotaitoonsa perustuen käsityksensä, Lehto kiteyttää. ?

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

- Vanha viisaus pätee asiantuntijatodistajan valmistautumisessa oikeudenkäyntiin: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kokemus puolestaan vie jännitystä pois, summaa dosentti, LKT, potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijalääkäri Ole Böstman.

Entä jos vastassa on kollega? Kahden eri linjoilla olevan lääkärin kuulemista Böstman pitää tavanomaisena.

- Eihän sairaalatyössäkään olla aina hoitomenetelmistä samaa mieltä. On luonnollista, että lääkärit saattavat olla erimielisiä. Tähän kannattaa suhtautua kiihkottomasti ja neutraalisti.

Oikeussalissa on monta toimijaa, mutta Böstman muistuttaa, että pohjimmiltaan tilanne on selkeä. Todistajien puheenvuorot ovat vastauksia kysymyksiin: lyhimmillään kyllä tai ei. Keskustelun osapuolet ovat esimerkiksi potilasvahinkoasioissa kantaja, vastaaja sekä näiden asiamiehet.

- Oikeussalin tärkein henkilö on kuitenkin käräjäoikeuden puheenjohtaja eli tuomari, jolle todistaja puheensa osoittaa, Böstman neuvoo.

Näin valmistaudut todistamiseen

Perehdy aiemmin kirjoittamaasi kirjalliseen lausuntoon, jos

sellainen on.

Perehdy myös muuhun aineistoon, siihenkin, joka ei ole lääketieteellistä.

Merkitse omaa todistusta koskevat sivut aineiston joukosta.

Kirjoita muistiin asiat, jotka on mielestäsi tärkeää tuoda oikeudessa esiin.

Lähde: Ole Böstman

Kirjaa tarkkaan jo vastaanotolla

Vastaanoton ovesta astuva potilas kertoo vammojen syntyneen pahoinpitelyn seurauksena - tai lääkäri epäilee tätä itse. Voiko todistamiseen varautua jo etukäteen?

Kyllä voi. Yksi apuväline pahoinpitelyn uhrin vammojen kuvailuun on Malmin päivystysasemalla Helsingissä kehitetty Malmin malliksi nimetty kehokartta. Sen käyttöönotto päivystyksissä on kuitenkin ollut hidasta.

Kehokartta on virallinen osa epikriisiä ja käy todisteeksi oikeudessa. Lomakkeessa on ihmishahmo, johon lääkäri merkitsee potilaan vammojen sijainnin, määrän ja laadun. Lomakkeen täyttäminen jäsentää ja helpottaa vammojen merkintää päivystyksen kiireessä. Siihen kirjataan myös esimerkiksi lastensuojeluviranomaisia hyödyttäviä tietoja. Liitteeksi kannattaa ottaa valokuvia.

Malmin mallista kerrottiin Lääkärilehdessä 10/2008.