Liuotushoidetuilla potilailla huomiottajäämishäiriötä esiintyi akuuttivaiheessa vain 15 %:lla.

Niillä potilailla, jotka jäivät liuotushoidon ulkopuolelle, oli merkitsevästi suurempi huomiottajäämishäiriön (neglect) esiintymisriski. Tällä potilasjoukolla esiintyi myös enemmän tarkkaavuuden oikeanpuoleista havaintovinoumaa kuin liuotushoidetuilla potilailla. Liuotushoidetuilla potilailla huomiottajäämishäiriötä esiintyi akuuttivaiheessa vain 15 %:lla. Nämä havainnot teki Jani Kettunen väitöstutkimuksessaan.

Kettunen toteaa, että vaikka vasemmanpuoleinen huomiottajääminen korjaantui kuuden kuukauden kuluessa suurimmalla osalla liuotushoidon ulkopuolelle jääneistä potilaista, silti oikeanpuoleista havaintovinoumaa oli havaittavissa. Terveet koehenkilöt poikkesivat liuotushoitopotilaista siten, että heillä tarkkaavaisuus suuntautui etsimistehtävissä enemmän vasemmalle.

Vaikka tulokset antavat jonkin verran viitettä siitä, että liuotushoito vähentää huomiottajäämishäiriön esiintymisriskiä akuuttivaiheessa ja edistää toipumista, lyhyt toipumisjakso ja liuotushoito eivät sellaisenaan olleet riittäviä palauttamaan potilaita täysin oireettomiksi. Myöskään kuuden kuukauden toipumisjakso ei ollut riittävä palauttamaan niitä potilaita täysin oireettomiksi, jotka jäivät liuotushoidon ulkopuolelle.

Kliinisessä mielessä on tärkeää tunnistaa kaikki oikeanpuoleisen aivoinfarktin saaneet potilaat, joilla on viitteitä huomiottajäämishäiriöstä akuuttivaiheen liuotushoidosta huolimatta Kettusen mukaan.

– Huomiottajäämishäiriön tunnistamiseksi on hyvä käyttää kattavia menetelmiä, esimerkiksi standardoituja tehtäväsarjoja ja niiden lisäksi häiriön keventyessä oikeanpuoleisen havaintovinouman tavoittavia menetelmiä, kuten aloituspisteen merkitsemistä etsimistehtävissä myös akuuttivaiheen jälkeen.

Oikeanpuoleisen aivoinfarktin tyypillinen tiedonkäsittelyhäiriö on huomiottajääminen. Huomiottajääminen on tarkkaavuuden häiriö, jossa vaurioon nähden vastakkaisen kehonpuoliskon ja toimintatilan huomioiminen on puutteellista tai häiriön ollessa vaikeimmillaan ei onnistu lainkaan. Tällöin tarkkaavuus suuntautuu automaattisesti oikealle eivätkä vasemman puolen ärsykkeet herätä potilaan huomiota. Häiriön lieventyessä tarkkaavuus suuntautuu edelleen automaattisesti oikealle, mutta nyt vasemmalla puolen sijaitsevat ärsykkeet voivat nostattaa potilaan huomion.

PsM, FM Jani Kettusen väitöskirja Visual neglect and orienting bias in right hemisphere stroke patients with and without thrombolysis tarkastetaan 1.11.2013 Tampereen yliopistossa.

Kuva: Panthermedia