Ajan­kohtai­sta

Aivotutkimukseen merkittävä apuraha

Suomalaisjohtoinen hanke tavoittelee radikaalia parannusta aivostimulaatioon.

Heli Mikkola

Neurologisten sairauksien hoitoon tähtäävä Aalto-yliopiston johtama yhteiseurooppalainen hanke on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) 10 miljoonan euron rahoituksen. Kuusivuotisesta rahoituksesta neljä miljoonaa euroa tulee Aalto-yliopistoon.

ConnectToBrain-hanke tavoittelee radikaalia parannusta aivostimulaatioon. Hankkeessa kehitettävällä transkraniaalisen magneettistimulaation (TMS) sovelluksella, multi-locus-TMS-teknologialla (mTMS), tutkitaan ja tavoitteen mukaan myös diagnosoidaan ja hoidetaan neurologisia sairauksia masennuksesta Parkinsonin tautiin.

– Ensimmäisiä mTMS-menetelmällä hoidettavia sairauksia saattavat olla depressio ja neuropaattinen kipu, sillä TMS-hoitoa käytetään jo niihin. Uskomme myös mahdollisuuksiin vaikuttaa aivohalvaus- ja dementiapotilaiden tilaan, sanoo tutkimusryhmän johtaja, professori Risto Ilmoniemi. Ilmoniemi on Aalto-yliopiston Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen johtaja ja yksi magnetoenkelografian ja magneettistimulaation kansainvälisesti johtavista asiantuntijoista.

Transkraniaalisella magneettistimulaatiolla on Suomessa A-luokan Käypä hoito -suositus sekä lääkeresistenttiin että akuuttiin masennukseen.

– Uuden tekniikan avulla päästään siitä rajoituksesta, että kullakin hoitokerralla stimuloidaan vain yhtä paikkaa. Aivot ovat monimutkainen järjestelmä, jossa on toisiinsa liittyviä keskuksia. Niiden väliset yhteydet ovat monessa sairaustapauksessa muuttuneet. Konnektiivisuuteen voidaan parhaiten vaikuttaa stimuloimalla useampia kuin yhtä aivoaluetta pulssien aikaviiveet aivojen senhetkiseen toimintaan sopeuttaen, Ilmoniemi sanoo.

Stimuloitavaa pistettä voidaan mTMS-menetelmällä siirtää aivoissa vain millisekuntien viiveellä magneettipulssista toiseen. Ohjaava algoritmi aloittaa stimulaation alustavasti valituista paikoista ja muuttaa sitten toimintaansa automaattisesti ja nopeasti sen mukaan, reagoivatko tai muuttuvatko aivot toivotulla tavalla vai eivät. Uudella menetelmällä pystytään kytkeytymään myös aivojen sähköisiin rytmeihin.

Lue myös

Tulevaisuuden aivostimulaatioalgoritmeille voidaan asettaa tavoite, esimerkiksi depressioon liittyvän verkoston elvyttäminen toimintakuntoon. Vakava masennus voi ilmetä aivojen vajaatoimintana, ja hoidolla pyritään kiihdyttämään sitä. Muun muassa epilepsiassa aivojen signalointia taas halutaan jarruttaa.

Ilmoniemen tutkimusryhmän lisäksi yhteiseurooppalaisessa hankkeessa ovat mukana emeritusprofessori Gian Luca Romanin ryhmä Chieti–Pescaran yliopistosta Italiasta ja professori Ulf Ziemannin ryhmä Tübingenin yliopistosta Saksasta.

Tutkijat odottavat, että kehitettävät hoidot vähentäisivät aivosairauksista johtuvia kustannuksia merkittävästi.

Kirjoittajat

Heli Mikkola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030