Sairastuminen sekoittaa työikäisen aikuisen ja hänen lähipiirinsä elämän.

Samaan aikaan kun aivoinfarktin ilmaantuvuus väestössä on pienentynyt, alle 50-vuotiaiden aikuisten iskeemisten aivoverenkiertohäiriöiden ilmaantuvuus on lisääntynyt. Tavalliset riskitekijät ovat nuorillakin potilailla tavallisia, ja ne vaativat seurantaa ja sitoutumista pitkäaikaiseen lääkehoitoon, kirjoittavat Terttu Heikinheimo ym. Lääkärilehdessä.

Suomalaistutkimuksessa aivoinfarkteja alle 50-vuotiaiden ikäryhmässä aiheuttivat sydänsairauksiin liittyvä veritulppien kehittyminen ja kaula- tai nikamavaltimon seinämän repeytyminen. Etenkin yli 40-vuotiailla miehillä yleistyvät aivoinfarktit, joihin liittyvät tunnetut riskitekijät: tupakointi, vähäinen liikkuminen, verenpainetauti, diabetes, dyslipidemia, eteisvärinä ja lihavuus. Aivokudoksen sisäisen verenvuodon tavallisimmat syyt tässä ikäryhmässä ovat rakenteellinen poikkeavuus ja verenpainetaudista johtuva aivojen pienten valtimoiden seinämän vaurio.

Harvinaiset aivoverenkiertohäiriön syyt ovat nuorilla potilailla suhteessa yleisempiä kuin iäkkäillä. Nuorten potilaiden akuuttivaiheen hoito ja seuranta tulee keskittää erikoissairaanhoitoon ja erityisyksiköihin, koska harvinaisten syiden selvittely edellyttää erityisosaamista.

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneet nuoret ja keski-ikäiset toipuvat iäkkäitä kohtalotovereitaan paremmin, mutta heidän kuolleisuutensa on vielä vuosia myöhemmin suurempi kuin normaaliväestön. Häiriön seurauksena ilmaantuvat kivut, epilepsia tai huolet toimintakyvystä ja työ- ja perhe-elämästä tuovat lisähaastetta toipumiseen. Pitkäaikaisseurantojen perusteella suurin osa aivoinfarktin saaneista nuorista aikuisista toipuu omatoimisiksi ja itsenäiseen elämään pystyviksi, mutta aivoverenvuodon saaneista vain puolet.

Verenpainetaudin ja diabeteksen hoito sekä tupakoinnin lopettaminen ja alkoholinkäytön vähentäminen kuuluvat taudin uusiutumisen ehkäisyyn kaikenikäisillä. Vuosien varrella elämäntapamuutokset ja sekundaaripreventio saattavat unohtua tai tuntua turhilta. Siksi on erittäin tärkeää, että nuorten aikuisten aivoverenkiertohäiriön kaikkia riskitekijöitä hoidetaan ja seurataan loppuelämän ajan säännöllisesti, mieluiten vuosittain.

Lähde: Heikinheimo T, Aarnio K, Koivunen R-J, Tatlisumak T, Putaala J. Aivoverenkiertohäiriöiden ennuste nuorilla aikuisilla. Suom Lääkäril 2017;72:921–926

Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 14/2017.

Kuva: Panthermedia