Ulkomaiset tutkimusryhmät asetetaan jatkossa samalle viivalle suomalaisten kanssa Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta jaettaessa.

- Nykyisin kilpailu Akatemian varoista on selkeän kansallista. Olemme kuitenkin valmiita avaamaan kilpailun EU:n tasolle, joten tulevaisuudessa kaikki hakijat ovat kansallisuudesta riippumatta samalla viivalla, kertoi Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristöntutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja, professori

Paavo Pelkonen

. Hän puhui viime viikolla Suomalaisen Tiedeakatemian seminaarissa Helsingissä.

Pelkosen mukaan nykyinen kova kilpailu Akatemian rahoituksesta tulee uudistuksen vuoksi kovenemaan entisestään. Tavoitteena on tutkimuksen tason nostaminen.

- Tosin suomalainen tiede on hyvällä tasolla jo nyt, mitä todistavat Akatemian piirissä syntyvät tieteenala- ja muut arvioraportit, Pelkonen huomautti.

Pelkonen arvioi entisestään kiristyvän kilpailun jakavan suomalaisia tutkijoita ja tutkimusryhmiä tason mukaan. Kansainvälisestä rahoituksesta pystyvät kilpailemaan vain terävimmät huiput, joten muu joukko jää kilpailemaan suomalaisten säätiöiden rahoituksesta.

Suomalaisten tutkimusryhmien koon kasvaminen huolestuttaa Pelkosta. Suurimmillaan ryhmässä voi olla jopa yli sata jäsentä.

- Tämä asettaa ryhmän johtajalle huomattavan vastuun, mutta meillä ei vielä oikein nähdä johtajan roolin tärkeyttä. Huippututkijasta ei välttämättä tule huippujohtajaa. Kun vielä yliopistojen palveluorganisaatio ohenee koko ajan ja tutkimuksen muu infrastruktuuri on järjestämättä, tutkimusryhmien hallinnoiminen on usein kohtuuttoman vaikeaa, totesi Paavo Pelkonen.