Jyväskylässä ja Turussa koulutetaan jo akuuttilääkäreitä omiin tarpeisiin, vaikka virallista koulutusohjelmaa vasta valmistellaan.

Akuuttilääketiede kiinnostaa lääkäreitä, sanoo päivystyksen ylilääkäri Heikki Janhunen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Jyväskylässä ja Turussa koulutetaan jo akuuttilääkäreitä omiin tarpeisiin, vaikka virallista koulutusohjelmaa vasta valmistellaan.

Jyväskylässä koulutukseen haettiin seitsemää lääkäriä, mutta tulijoita olisi ollut enemmän. Koulutuksen alkaessa viime maaliskuussa ei vielä edes tiedetty, tuleeko akuuttilääketieteestä oma erikoisalansa.

Jyväskylän koulutettaville on räätälöity työaikamalli, jossa on 34 tunnin minimityöaika viikossa: kuusi tuntia koulutusta ja 28 tuntia päivystystä. Koulutuspäivään kuuluu tyypillisesti röntgen-meeting, osastokierto ja luento tai simulaatio. Lääkärit suunnittelevat virka-ajan ulkopuolella tehtävät päivystysvuorot itse.

Turussa työviikko on 38-tuntinen. Koulutusohjelman teemoja käydään ­läpi joka torstai ultraäänikoulutuksessa, luennoilla ja perehtymällä akuuttilääketieteeseen liittyviin artikkeleihin. Koulutus noudattaa Euroopan akuuttilääketieteen yhdistyksen mallia.

Turussa koulutus aloitettiin viime tammikuussa, kun perusterveydenhuollon päivystys siirtyi vuokralääkärifirmalta TYKS:n Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen vastuulle puoleksitoista vuodeksi. Uusi yhteispäivystys valmistuu ensi vuonna.

– Meidän piti rekrytoida lääkäreitä ja halusimme samalla kouluttaa akuuttilääkäreitä tulevalle erikoisalalle, sanoo liikelaitoksen kehityslääkäri Sampsa Kiuru. Hän on erikoistunut päivystyslääketieteeseen Yhdysvalloissa.

Turussa koulutuksessa on kymmenen nuorta lääkäriä. Kiurun ja päivystyksen ylilääkärin lisäksi kouluttajina on viisi muiden alojen erikoislääkäriä, jotka toimivat akuuttilääkäreinä.

Kummassakin kaupungissa toivotaan, että koulutus hyväksytään siirtymävaiheessa osaksi alan virallista erikoistumiskoulutusta, joka alkaa ensi vuonna.

Lääkärien työolot kohenivat

– Kun päivystyksessä on vakituiset lääkärit, työn laatu on tasaisempaa ja potilaiden läpimenoajat erikoissairaanhoidon päivystyksessä ovat nopeutuneet viime vuodesta. Myös osastolle otettujen potilaiden osuus näyttää vähenevän ja takapäivystäjien työpaine kevenevän, Janhunen kertoo.

Sampsa Kiurun mukaan hoidon taso on parantunut myös Turussa.

– Tämä ei ole enää puhtaasti perusterveydenhuollon päivystys. Laitteita on hankittu lisää, ja teemme itse esimerkiksi pään ja kaularangan TT-kuvaukset ja kardioversioita ja reponoimme raajaluksaatiot humautuksessa.

Käynnit erikoissairaanhoidon päi­vystyksessä ovat vähentyneet kaikkiaan 5,6 %, turkulaisten potilaiden käynnit yli 12 %. Osastoille otot TYKS:ssä ovat vähentyneet lähes 5 %, turkulaisten osalta melkein 11 %.

– Myös lääkärien työolot ovat parantuneet. Me nautimme tästä työstä. Päivystys ei ole enää suolakaivos, Kiuru sanoo.

Keski-Suomen keskussairaalan ­yhteispäivystyksessä käy vuodessa noin 85 000 potilasta. Janhusen mukaan päivystykseen tarvittaisiin noin 20 akuuttilääkäriä, jotta päivystys sujuisi pääasiassa akuuttilääkärien voimin. Lisäksi tarvitaan muiden alojen erikoistuvia lääkäreitä.

– Kun sairaanhoitopiirin uusi sairaala valmistuu vuonna 2017, on tavoitteena, että akuuttilääkärit ovat päivystyksen lääkärintyön runko.

Suvi Sariola
Kuva: Panthermedia