Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat kummallisesti ajasta jäljessä. Ne vaikeuttavat lääkärin työtä ja jopa vaarantavat potilasturvallisuutta. Organisaatioiden on nyt itse muutettava suuntaa, arvioivat tietojärjestelmien asiantuntijat.

Terveydenhuollon tietojärjestelmäongelmista on puhuttu jo vuosia. Sanoista on siirrytty tekoihin, mutta valitettavasti ei-toivottuihin: lääkärit ovat jopa vaihtaneet työpaikkaa kyllästyttyään monimutkaisiin ja epäloogisiin ohjelmiin, jotka eivät tue työntekoa, vaan päinvastoin vaikeuttavat sitä.

Moni lääkäri on huolissaan. Hän on vastuussa tekemistään hoitopäätöksistä, vaikka ohjelmistot olisivat kuinka keskeneräisiä tahansa, vaikka ne aiheuttaisivat turhaa työtä, vaikka niiden logiikka olisi kuinka ontuvaa tai vaikka oleellinen tieto hukkuisi valikoiden monipolvisuuteen tai liiallisen informaation tulvaan.

Kuinka tähän on tultu? Tietojärjestelmäasiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että takkuinen vyyhti sai alkunsa liian kirjavasta ohjelmistovalikoimasta. Sitä sun tätä, joka kuntaan omanlaisensa kattaus. Ostaja osti mitä myyjä myi, ja myyjä myi sitä, mitä sattui olemaan. Myyjä ja ostaja eivät puhuneet yhteistä kieltä. Järjestelmäsuunnittelun taustalla oli ajatus siirtää paperinen maailma sähköiseksi sellaisenaan.

Ja musta lista jatkuu. Loppukäyttäjän oikeita tarpeita ei ole huomioitu suunnittelussa. Projektien vetovastuu on usein ollut hakusessa ja aikataulu turhan kireä. Käyttöön on surutta otettu virheellisiä tuotteita, jotka eivät seurustele toisten ohjelmien kanssa. Työtapoja ei ole uudistettu samaa vauhtia. Valtio ei koordinoi, viranomainen ei valvo ja nyt loppukäyttäjä-lääkäri pelkää potilasturvallisuuden puolesta.

Ongelmakohdat esiin

Tietojärjestelmäasiantuntijat uskovat, että järjestelmät saataisiin luotsattua 2000-lukulaisiksi kohtuullisella työmäärällä ja vakiintuneilla menetelmillä.

Alkuun pääsisi korjaamalla ohjelmien selvät virheet ja parantamalla käytettävyyttä. Käytettävyystutkija, tekniikan lisensiaatti Johanna Viitasen mukaan tutkimalla terveydenhuollon ammattilaisten arkipäiväistä toimintaa nykyisessä tietoteknisessä ympäristössä saataisiin selville ongelmakohdat. Niiden korjaaminen priorisoiden saisi tietotekniikan vihdoin tukemaan lääkärin työtä.

- Hyvällä suunnittelulla ja rajapintoja avaamalla voisi rakentaa loogisen, personoidun ja jopa älyllisen käyttöliittymäkerroksen. Ongelmien selvittely on askel kohti ratkaisua, Viitanen sanoo.

Professori

Eero Hyvösellä

Teknillisestä korkeakoulusta on ratkaisu tiedonkulkuongelmiin.

- Yli puolet kustannuksista kertyy yrityksestä rakentaa yhteensopivuutta järjestelmien sisällä ja välillä. Tietosisällöt saa yhteensopiviksi, kun syötetään tieto samalla tavalla eli kuvaillaan se systemaattisesti. Lääketieteessä on jo valmiina luokittelumalleja, sanastoja ja ontologioita, kuten WHO:n diagnoosikoodisto ICD-10, joita voisi hyödyntää nykyistä paremmin, Hyvönen kertoo.

Lisäksi tiedon esittäminen tietokoneen "ymmärtämässä" muodossa mahdollistaa esimerkiksi automaattiset varoitukset lääkkeiden yhteisvaikutuksista.

Hyvönen muistuttaa myös avoimien standardien suosimisesta järjestelmäkehityksessä, jolloin organisaation riippuvuus yhdestä ohjelmistotalosta vähenee.

Tehtaasta mallia

"Kaikkien kuntien it-ostajat, liittykää yhteen". Näin voisi kiteyttää Helsingin kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen professorin

Matti Rossin

sanoman.

- Kun samantyyppisiä asioita on hankkimassa satoja ostajia, olisi tärkeää järjestäytyä jo pelkästään rahan säästämiseksi. Myös hankittavien järjestelmien määrittelytyö olisi hedelmällisempää ja vältyttäisiin päällekkäiseltä työltä, Rossi muistuttaa.

Rossin mukaan kuntien ja muiden organisaatioiden on luotava selviä suunnitelmia siitä, miten tietojärjestelmiä aiotaan kehittää ja mitä hankkia, jotta vältytään ostelemasta yksittäisiä asioita.

Uuden suunnan mallia voi hyvin ottaa bisnesmaailmasta, toteaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon professori

Kaija Saranto

Kuopion yliopistosta.

- Tuotantolaitokset toimivat eri mallilla kuin terveydenhuolto, mutta niitä voi tietojärjestelmien osalta pitää hyvinä esimerkkeinä. Prosessit on ohjattu tehokkaasti ja turvallisesti. Lisäksi järjestelmät tuottavat tietoa johtamiseen, Saranto sanoo.

Saranto muistuttaa, että jossain on onnistuttukin: ainakin teho-osastojen väki on pääosin tyytyväistä tietojärjestelmiinsä. Hänen mielestään loppukäyttäjänkin olisi syytä katsoa kriittisesti peiliin, sillä usko siihen, että tietojärjestelmä voisi olla sormen jatke ja automaatti, tuntuu vielä elävän. Näin tuskin parhaassakaan tapauksessa voisi koskaan olla, joten koneen äärellä tarvitaan aina medialukutaitoa.

Järjestelmätoimittajat ja -hankkijat pitäkööt huolen, että se riittää. Terveydenhuollossakin perusvaatimus on, että tietotekniikka sopeutuu käyttäjän tarpeisiin, eikä päinvastoin.

Ostaja, tarkasta ainakin nämä

Selvitä millaiset tietojärjestelmätoimittajat tekevät mitäkin.

Hanki ainakin jonkin verran teknistä tietämystä.

Määrittele tarkasti, kenelle, mihin ympäristöön ja mihin tarkoitukseen järjestelmä tulee.

Mieti myös käyttäjän niitä tarpeita, joita he eivät itse osaa analysoida tai ilmaista.

Etsi omaa projektiosaamista ja kokeneita ihmisiä.

Muista että suunnittelun alussa kehityskohteet ovat vielä pieniä menoeriä.

Huolehdi ettei halpa hinta ole hankinnan ainoa peruste.

Tarkasta että tuote on sitä, mitä haluttiin.

Varmista että käyttäjät saavat tarpeellisen käyttökoulutuksen.

Mieti toimivatko aiemmat työtavat ja työn kulku uuden järjestelmän kanssa.

Lähteet: Matti Rossi, Kaija Saarento, Johanna Viitanen ja Eero Hyvönen.

Kirjaa vain oleellinen

Läpikahlattavan tekstimassan määrää voi yrittää hillitä omalla toiminnalla. Tuntemus siitä, että lääkärin on kirjattava järjestelmiin ylenpalttisesti tietoa valvontaviranomaisia varten, on väärä.

- Esimerkiksi kaikkien laboratoriotulosten toistaminen ei ole tarpeen, vaan tärkeää on kirjata potilaan hoidon kannalta oleelliset ja tarpeelliset asiat. Mitä ne ovat, se päätös on kliinikon ammattitaitoa, Valviran ylitarkastaja Helena Mönttinen sanoo.

Valvira tai muu viranomainen ei valvo terveydenhuollon tietojärjestelmiä tai niiden toimittajia. Valviran käsittelemien potilastapausten yhteydessä on ilmennyt potilasasiakirjaohjelmiin ja niiden käyttöön liittyviä ongelmia.

Mönttinen muistuttaa, että organisaation itse pitää heti puuttua tällaisiin ongelmiin.

Järjestelmätoimittaja kaipaa lääkäriltä käyttökokemuksia

Isoja terveydenhuollon tietojärjestelmiä toimittaa Suomessa muutama yhtiö. Eräs niistä on Tieto (ent. TietoEnator), jonka liiketoiminta-alueen johtaja Arto Ryymin kommentoi väitteitä järjestelmäkentän kehnosta tilasta.

- Vain osa lääkäreistä pääsee projektiryhmään, mutta jokaisesta käyttöönotetusta versiosta kerätään käyttäjäpalautteet, joiden pohjalta ohjelmaa kehitetään edelleen.

- Lääkäri voi vaikuttaa parhaiten tuomalla osaamisensa ja näkemyksensä käyttäjä- ja kehitysryhmiin.

- Jos asiakas ilmoittaa vakavasta virheestä, lähdemme niiltä sijoiltamme korjaamaan asian. Uskon, että suurimmat yhtiöt toimivat samansuuntaisesti.

- Jos käyttäjä voi kiertää virheen, korjaukset tulevat uusiin ohjelmistoversioihin parin kuukauden aikana. Epäselvät palautteet esimerkiksi käytettävyydestä käsittelemme asiakkaan kanssa vähintään kerran vuodessa. Saamme vuosittain 80 000 asiakaspalautetta. Kun on paljon käyttäjiä, on myös paljon erilaisia näkemyksiä, mitä tietojärjestelmä voi tehdä.

- Jos organisaatiossa ei muuteta toimintatapoja tai koulutus on vajavaista, pulmatilanteita tulee useammin.

- Raha on annettu asiakkaalle, ei järjestelmätoimittajille. Useassa tapauksessa raha on pirstoutunut pieniin hankkeisiin, joilla ei ole ollut elinmahdollisuuksia.

- Ei pidä paikkaansa. Matkan varrella on rakenneltu monia pilvilinnoja, mutta kokonaiskuva 20 vuoden ajalta on, että suhteellisen vähällä rahalla on saatu paljon aikaan.

- Suomessa terveydenhuollon kustannuksista alle 4 % menee tietojärjestelmiin, pankkisektorilla osuus on noin 10 %. Toisaalta terveydenhuollon kenttä on monimutkaisempi kuin pankkisektorin, ja käsiteltävän tiedon määrä on suurempi. Lisähaastetta tuo se, että olemme tekemisissä ihmisten hengen kanssa.

- Kun järjestelmä rakennetaan monesta eri palasesta, tulee erilaisia käyttöliittymiä. Lisäksi monet organisaatiot eivät ole ottaneet käyttöönsä kaikkia järjestelmien ominaisuuksia.

- Eivät ole, kilpailu on kovaa. Julkisuuskuvamme on tällä hetkellä väärä. Jos tilanne olisi oikeasti hyvin huono, emme toimisi enää tällä alalla ja ongelmat näkyisivät yhteiskunnan toiminnassa.

- Olemme tehneet sen, minkä pystymme. Toivomme, että olisimme voineet tehdä enemmän, ettei tällaisia keskusteluja tarvitsisi käydä. Olemme saaneet asiakkailtamme arvosanaksi hieman yli 3 ja tähtäämme täyteen viitoseen. Pitkäjänteiseen kehitystyöhön tarvittaisiin vielä vähän enemmän rahaa.

Väitteet on koostettu lääkäreiden ja tietojärjestelmäasiantuntijoiden kommenteista.