1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Aloittaako HUS kohdunsiirrot?
Ajan­kohtai­sta

Aloittaako HUS kohdunsiirrot?

HUS suunnittelee pilottitutkimuksen aloittamista ja kohdunsiirtoryhmän perustamista.

Aloittaako HUS kohdunsiirrot? Kuva 1 / 1 Kuva: Macniak/Adobe/AOP

Kohdunsiirtoa voidaan käyttää lapsettomuuden hoitona naisille, joilla ei ole kohtua. Kohdunsiirtoja on tehty maailmanlaajuisestikin vähän. Ensimmäinen siirretyssä kohdussa kehittynyt, elävä lapsi syntyi Ruotsissa 2014. Noin vuosi sitten tehdyn katsausartikkelin mukaan maailmassa on tehty noin 60 kohdunsiirtoa. Siirrettyjen kohtujen avulla on syntynyt elävää 18 lasta.

Kohdunsiirrot eivät ole vakiintunutta terveydenhuollon toimintaa missään päin maailmaa.

HUS suunnittelee nyt pilottitutkimusta kohdunsiirroista. Tarkoitus on käyttää kohdunsiirroissa vain kuolleilta luovuttajilta saatavia kohtuja.

Kohdunsiirto poikkeaa muista elinsiirroista sikäli, että siirretty kohtu poistetaan 1–2 onnistuneen raskauden jälkeen

Raskauteen sisältyy keskimääräistä enemmän riskejä

HUS arvioi, että sopivia kohdunluovuttajia löytyisi vuosittain 5–10. Potilaalle voidaan HUS:n mukaan siirtää kohtu, jos tietyt kriteerit täyttyvät. Potilaan pitää olla genotyypiltään nainen, jolta puuttuu kohtu joko synnynnäisesti tai kohdunpoiston seurauksena. Potilaalla pitää olla toimivat munasarjat, ja hänen pitää täyttää koeputkihedelmöityshoidon ja elinsiirron yleiset kriteerit. Potilaalla ei myöskään saa olla merkittäviä elinsiirto- tai raskausriskejä lisääviä sairauksia.

Kohdunsiirron mahdollistamaan raskauteen liittyy keskimääräistä enemmän riskejä. Synnytys tapahtuu aina sektiolla.

Etene julkaisi lausunnon

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan eettinen neuvottelukunta Etene julkaisi tällä viikolla lausunnon kohdunsiirroista. Neuvottelukunnan mukaan kohdunsiirroissa on pohdittava välittömien terveysriskien lisäksi esimerkiksi sitä, kuinka suuressa osassa kohdunsiirtoleikkauksia kohtu joudutaan poistamaan komplikaatioiden takia, kuinka todennäköisesti kohtusiirteen saanut tulee raskaaksi alkionsiirron jälkeen ja raskaus etenee elävän lapsen syntymiseen.

Etenen mukaan voidaan ajatella, että mitä vaikeammasta sairaudesta on kyse, sitä suurempia hoitoon liittyviä riskejä on eettisesti arvioiden hyväksyttävää ottaa. Kohdunsiirrolla ei hoideta elämän päättymiseen johtavaa tai muuten vakavaa sairautta. Tästä syystä kohdunsiirron riski- ja haitta-arvioon ei voi käyttää samoja kriteerejä kuin vakavien sairauksien hoitamiseen.

Elinluovutuksista Etene toteaa, että ensisijaisesti pitää huolehtia siitä, että kuolleelta luovuttajalta saadaan käyttöön elämän jatkumisen turvaamiseksi tarvittavat elimet. Jos kohdun irrottaminen vaarantaa tämän tavoitteen, siirrettä ei tule ottaa.

Mitä kohduttomat naiset itse haluavat?

Etene toteaa, että myös kustannuksia on mietittävä. On tarpeen keskustella siitä, kuinka paljon julkisia resursseja voidaan käyttää sairauksien hoidon lisäksi myös elämänlaadun lisäämiseen tähtääviin hoitoihin ja toimenpiteisiin.

Lue myös

Myös kohduttomien naisten näkökulma pitää ottaa huomioon. Etene on kysynyt asiasta kohduttomuudesta väitöskirjaa tekevältä Kaisa Kivipurolta. Hänen mukaansa alustavat tutkimustulokset viittaavat siihen, etteivät suomalaiset kohduttomat naiset ensisijaisesti toivo kohdunsiirtoa ratkaisuksi lapsettomuuden hoitoon. He puhuvat adoptiosta ja sijaissynnyttämisen mahdollistamisesta. Toisaalta tilanne voi muuttua, jos kohdunsiirroista aletaan Suomessa puhua ja hoitoa on tarjolla.

Jos HUS käynnistää kohdunsiirtoihin tähtäävän pilottitutkimuksen, on pidettävä huoli, että sitä suunnittelevassa ryhmässä on lääketieteen asiantuntemuksen lisäksi myös riittävä lainsäädännön, etiikan ja valvonnan edustus, Etene summaa.

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona ei näytä vaikuttavan kandien kesätöihin

Simo Nuuttilan mukaan on huolestuttavaa, että viime kesänä kesätöitä peruutettiin lyhyellä varoitusajalla.

Ajassa
Kesätyö lähenee

Rebecca Suomi menee kesätöihin Seinäjoen keskus­sairaalan yhteispäivystykseen.

Liitossa
Muista nämä kesätöissä

Muistilistan ovat koonneet Lääkäriliitto ja Medisiinariliitto.

Ajassa
Lääkäriliitto vaatii johdonmukaisuutta tieteen rahoitukseen

Lääkäriliitto vetoaa hallitukseen, että tieteeseen kohdistetuista leikkauksista luovuttaisiin.

Ajassa
Saila Suominen valmistuu lääkäriksi 53-vuotiaana

Kevään työt OYS:n lastenpsykiatrialla ­vaihtuvat ensi syksynä terveyskeskuslääkärin tehtäviin Kokkolassa.

Ajassa
”Kaikki saatiin kuitenkin suoritettua”

Opetuksen varadekaani Eriika Savontaus ja toista vuotta lääkäriksi opiskeleva Ronja Vaarama Turun yliopistosta keskustelivat korona-ajan opinnoista.