Moni haluaisi paremman keskittymiskyvyn tai vireämmät aivot. Kognitioon vaikuttaviin lääkkeisiin kohdistuu toiveita, joista suurin osa ei asiantuntijoiden mukaan toteudu. Suomessa käyttö on vielä vähäistä.

Keskustelupalstoilla kysellään neuvoja tehokkaista älylääkkeistä ja jaetaan vinkkejä niiden hankkimiseksi. Moni haluaisi parantaa muistia ja keskittymiskykyä, jotta jaksaisi lukea esimerkiksi pääsykokeisiin.

Suurin osa älylääkkeistä hankitaan internetin kautta. Tulli ottaa haltuunsa havaitsemansa lähetykset, ja jos tilaajalla ei ole reseptiä, seurauksena voi olla sakkorangaistus.

Tullista kerrotaan, että lääkkeitä tilataan yhä enemmän postitse. Älylääkkeistä tullin haaviin jää esimerkiksi pirasetaamia, metyylifenidaattia ja modafiniilia. Viime vuosina tullin haltuun ottamien älylääkkeiden määrä on kasvanut.

Älylääkkeitä koetetaan saada myös lääkäreiltä. Keskustelupalstoilta löytyy ohjeita, millaisia vaivoja lääkärille on valitettava, jotta resepti heltiäisi.

Psykiatrian ja päihdelääketieteen työelämäprofessori Solja Niemelä on törmännyt omalla vastaanotollaan potilaisiin, joille lääkäri on aiemmin määrännyt neurostimulantteja hänen arvionsa mukaan kevein perustein.

– Mutta ei se yleistä ole.

Pienten piirien puuhaa

Lääketieteen opiskelijoita pidetään älylääkkeiden mahdollisina käyttäjinä. Esimerkiksi Medisiinariliitossa ei kuitenkaan ole kuultu kanssaopiskelijoiden kokeilleen älylääkkeistä. Niemelää tieto ei hämmästytä.

– Ne, jotka Suomessa älylääkkeitä käyttävät, eivät varmaankaan siitä kahvipöydässä rupattele.

Myöskään YTHS:sä ei ole havaittu, että opiskelijat yrittäisivät lääkärin kautta saada älylääkkeitä kognitionsa kohentamiseen.

Meillä älylääkkeiden käyttö on vielä pienten piirien puuhaa.

– Suomessa ei ole tutkittu, paljonko älylääkkeitä käytetään. Muualla maailmassa tutkimuksia on tehty, esimerkiksi Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Näissä tutkimuksissa 4–5 prosenttia yliopisto-opiskelijoista kertoi ainakin kokeilleensa älylääkkeitä, Niemelä kertoo.

Niemelän mukaan älylääkkeitä harrastavilla on muita useammin päihdetaustaa, ja siksi kynnys kokeilla ja käyttää lääkkeitä on matala. Olennaista älylääkkeiden käytössä kuitenkin on, ettei niillä havitella päihtymystä.

Terveet elämäntavat tehoavat parhaiten

Älylääkkeillä ei Niemelän mukaan tavallisesti saavuteta sitä, mitä niillä tavoitellaan. Terveillä ihmisillä useimpien lääkkeiden vaikutus jää marginaaliseksi.

– Lääkkeet todennäköisesti tehoavat sitä paremmin, mitä enemmän ihmisellä on ongelmia kognitiossaan.

Yli-ihmiseksi nykyisillä älylääkkeillä ei siis pääse.

– Parhaita kognition kohentajia ovat yhä uni, liikunta, terveellinen ravinto, stressinhallinta ja päihteiden välttäminen. Niillä päästään parempiin ja pitkäaikaisempiin tuloksiin kuin lääkkeillä.

Monet älylääkkeinä käytetyt valmisteet ovat hyvin siedettyjä, mutta haittavaikutuksiakin on. Amfetamiinijohdannaiset voivat sekoittaa uni-valverytmin. Ja jos uupumista korjataan pillereillä, elimistö joutuu koville.

– Esimerkiksi kun stressaavassa tilanteessa käytetään stimulantteja, verenpaine voi kohota, sanoo farmakologian dosentti Markus Storvik.

Sivuvaikutukset voivat olla yllättäviä.

– ADHD:n ja narkolepsian hoitoon tarkoitetusta modafiniilista sanotaan, että se parantaa keskittymistä, mutta se voi vähentää luovuutta, Niemelä kertoo.

Uljas uusi maailma?

Niemelä pitää älylääkkeiden yleistymistä dystooppisena ilmiönä.

– Kyllä siinä Aldous Huxleyn Uljas uusi maailma -teos tulee mieleen. Kannatan mieluummin luomumenetelmiä. Ihminen on niin herkkä peli, että en lähtisi peukaloimaan kognitiota lääkkeillä ilman hyvää syytä.

Joissain yksittäisissä vaativissa työtilanteissa älylääkkeiden käyttö voisi silti olla perusteltua terveilläkin ihmisillä. Niemelä pohtii esimerkiksi, voisiko lentokoneen lentäjälle olla hyötyä keskittymiskyvyn parantamisesta hankalassa laskussa. Painetta älylääkkeen käyttöön ei kuitenkaan saisi asettaa työnantaja.

Markus Storvik muistuttaa, että esimerkiksi sotilaskäytössä älylääkkeiksi luokiteltavia valmisteita on hyödynnetty paljonkin. Hänen mielestään lääkkeiden käyttö henkisen suorituskyvyn parantamiseen ei sinänsä ole eettinen ongelma. Lääkkeet ovat keino muiden joukossa. Hän muistuttaa, että päivystävät lääkäritkin käyttävät koko joukkoa erilaisia keinoja karamelleista kahviin.

– Pitää vain arvioida huolellisesti, mikä suorituskyvyn buustaamisen tapa on paras, lääkkeitä demonisoimatta tai glorifioimatta, Storvik sanoo.

Niemelä pelkää, että älylääkkeiden yleistyminen voi johtaa tasapäistymiseen ja erilaisuuden siedon vähenemiseen, jos lääkkeillä hiotaan ihmisten välisiä eroja minimiin. Hän painottaa myös, ettei pitkäaikaiskäytön vaikutuksista vielä juuri ole tietoa.

– Itse en määräisi älylääkkeitä terveille. Työelämässäkin uskon, että enemmän saadaan aikaan työoloja rukkaamalla kuin työntekijöitä lääkitsemällä, Niemelä summaa.

Sekä Niemelä että Storvik arvioivat, että älylääkkeiden käyttö on lisääntymässä.

– Tuskin älylääkkeet kovin pian tulevat lääkärin työkaluiksi. Lääkärin voisi kuitenkin olla syytä tietää, jos potilas tällaisia aineita käyttää, jotta esimerkiksi haitallisilta yhteisvaikutuksilta vältyttäisiin, Storvik pohtii.