Helsinkiläinen foniatriaan erikoistuva lääkäri

Ahmed Geneid

elää monella tapaa jännittäviä aikoja. Perheen esikoinen on syntymässä, väitöskirja on valmistumassa - ja synnyinmaa Egypti on ennennäkemättömän myllerryksen kourissa. Geneid samoin kuin muutkin Suomessa asuvat pohjoisafrikkalaiset lääkärit ovat eläneet synnyinmaidensa myllerrystä median, puhelinten ja internetin välityksellä.

- Tämä oli nuorten aikuisten vallankumous modernin viestintäteknologian avulla, sanoo egyptiläissyntyinen Geneid.

- Tilanne oli hälyttävä vielä tammikuussa, mutta nyt siellä on rauhallisempaa, Ahmed Geneid kertoo.

Egyptissä armeija ei ole kohdistanut tuhovoimaansa kansalaisia vastaan, kuten esimerkiksi Libyassa. Ahmed Geneid sanookin olevansa hyvin luottavainen Egyptin tulevaisuutta kohtaan. Hän uskoo, että maahan saadaan demokratia.

- Vaikka Egyptissä on paljon köyhyyttä, meillä on valmiuksia demokratiaan. Lukutaidottomien määrä on liian suuri, mutta siitä huolimatta meillä on paljon myös koulutettuja ihmisiä. Verrattuna vaikkapa Saudi-Arabiaan, elämänlaatu on huomattavasti parempaa; elämä on vapaampaa ja virikkeellisempää.

Geneidin mukaan Egyptin terveydenhuollon pahin ongelma on lääkärien huono palkka - vain pari sataa euroa - ja pitkät työpäivät, jolloin aikaa ja voimia ei jää itsensä kehittämiseen ja kouluttamiseen. Silti maan köyhillä ei ole varaa hyvään terveydenhuoltoon.

Viestintäteknologia auttaa demokratiaa

Ahmed Geneid sanoo, että myös viestintäteknologian kehittyminen edesauttaa demokratian kehittymistä. Sen voima nähtiin jo vallankumouksessa.

- Kaikki tiesivät, milloin vallankumous alkaa ja miten pitää toimia, koska asiasta oli sovittu ja ihmisiä ohjeistettu internetissä ja tekstiviesteillä. Ani harva tosin tiesi, miten vallankumous etenee ja miten se tulee lopettaa, Ahmed Geneid naurahtaa.

Geneid on syvästi iloinen, että vallankumous näyttää onnistuneen ja maahan saadaan vapaat vaalit. Ihmisten on tärkeää päästä toteuttamaan ja ilmaisemaan itseään.

- Ääri-islamistiset liikkeet ovat oivaltaneet, miten helppoa on vaikuttaa ihmisiin, jotka kokevat kuolleensa tässä elämässä. Kun elämältä puuttuu näköaloja ja vaihtoehtoja, työttömyydelle ja köyhyydelle ei näy loppua, voi tuntua houkuttelevalta vaihtoehto, jossa kuolemanjälkeisestä elämästä maalataan paratiisimainen kuva, Ahmed Geneid sanoo.

Algeriassa sodan jäljet näkyvät

Rovaniemeläisen syöpälääkärin

Abdel Maichen

juuret ovat Algeriassa. Hänen 97-vuotias äitinsä ja seitsemän sisarustaan elävät sisällissodan murjomassa maassa edelleen. Vuonna 1999 päättynyt raskas sota tappoi parisataatuhatta ihmistä.

- Sota on varmaan niin tuoreessa muistissa, ettei nykyinen liikehdintä ole siellä niin voimakasta kuin naapurimaissa. Ihmiset eivät jaksa nousta taistelemaan, arvioi Maiche.

Maassa toteutettiin jo aiemmin monia uudistuksia, nuorten työllisyystilanne on kohentunut ja ulkomaanvelkaa on maksettu pois. Algeriassa on kohtuullisen vapaa lehdistö, ja islamistinen puolue on otettu hallitukseen.

- Naisten asema on islamistien laajasta kannatuksesta huolimatta parempi kuin monissa muissa arabimaissa. Yli puolet lääkäreistä ja opettajista on naisia, joita on myös maan parlamentissa ja hallituksessa. Asioita on opittu sovittelemaan.

Maiche sanoo olevansa silti pettynyt demokratian tuskallisen hitaaseen edistymiseen.

- Naapurimaatkin tulevat huomaamaan, miten vaikeita asioita on vastassa. Miten järjestetään energiavarat, ketkä tulevat vastuuseen ja miten hallinto järjestetään. Algeriassa hallitsijat vaihtuivat, mutta entiset käytännöt jäivät elämään. Siksi edistystä on tapahtunut niin vähän, murehtii Abdel Maiche.

Hän myös pelkää lisääntyneen sekasorron antavan mahdollisuuksia terroristijärjestö Al-Qaidan ja muiden kovan linjan islamistien sekaantumiselle maan politiikkaan.

Maiche käy kotona muutaman kerran vuodessa, minkä lisäksi hän on työskennellyt Arabiemiirikunnissa syöpälääkärinä ja länsisaharalaisten vapautetulla alueella sekä Algerian puolella olevilla pakolaisleireillä.

Syyriassa kansa vaikenee

- Kotimaassani kansa pidetään kurissa pelolla. Maassa on salaisen poliisin lisäksi ainakin 13 erilaista poliisiosastoa valvomassa eri ryhmiä. Ihmisiä katoaa ikiajoiksi, kertoo Suomessa jo pitkään asunut syyrialaissyntyinen lääkäri. 39-vuotias mies ei halua nimeään julkisuuteen, jottei siitä koituisi vahinkoa hänen perheelleen Syyriassa.

- Varovaisuus tuntuu kummalliselta täällä kaukana pohjoisessa, mutta arki Syyriassa on kovaa. Vastikään siellä tuomittiin 18-vuotias tyttö viideksi vuodeksi vankeuteen tämän internetiin kirjoittamien kriittisten tekstien vuoksi. Nuori tyttö vain kertoi, miltä kotimaassa tuntuu asua! suree lääkäri.

Virallinen tuomio tuli vakoilusta, sillä ulospäin ei haluta näyttää, että maassa on mielipidevainoa. Tytön tuomio sai kansainvälistäkin huomiota uutiskanava Al Jazeeran uutisoitua asiasta. Lääkäri tietää lukuisia vastaavia tapauksia, jotka eivät ylitä uutiskynnystä. Muutama viikko sitten joukko alle 15-vuotiaita pikkupoikia lojui päiväkausia pidätettyinä vessakirjoituksista, joissa matkittiin netistä luettuja julistuksia.

- Vaikka internet ja puhelinliikenne ovat toimineet koko ajan, en puhu vanhempieni kanssa politiikasta, koska puheluita saatetaan kuunnella. Seuraan päivittäin muun muassa Facebook-kirjoituksia. Yhdessä Facebook-ryhmässä voi olla jopa 30 000 jäsentä, lääkäri kertoo.

Syyriassa kansan liikehdintä on pelon vuoksi vähäistä. Vuodesta 2000 asti hallinnut silmälääkärin koulutuksen saanut presidentti on käytännössä itsevaltias, joka ei ole toteuttanut lupaamiaan uudistuksia.

- Demokratia ei valitettavasti toteudu pelkästään vallanpitäjien toimesta, tarvitaan kansalaisten aktiivista toimintaa, sanoo lääkäri.