Aselaki ei voi vaatia lääkäriltä kohtuuttomia

Lääkäreille lakiin on kirjattu ilmoitusvelvollisuus koskien ihmisiä, jotka “perustellusta syystä saattavat olla sopimattomia” aseluvan haltijoita.

Aselaki ei voi vaatia lääkäriltä kohtuuttomia Kuva 1 / 1
– Lakiuudistuksen tavoitteena on estää vahingollinen toiminta eli estää sellaisten ihmisten aseluvan saanti, jotka voivat olla vaaraksi itselleen tai muille. Tämä on myös yksilön etu. Lääkäriltä ei tulla vaatimaan kohtuuttomia, sanoo johtaja Eija Koivuranta sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspalveluosastolta.

Eduskunta on eilen keskiviikkona hyväksynyt ensimmäisessä käsittelyssä ampuma-aselain muutoksen, jolla rajoitetaan käsiaseiden saatavuutta. Lakiuudistus on tarkoitus hyväksyä lopullisesti eduskunnan toisessa käsittelyssä ensi viikolla, jolloin se tulisi voimaan mahdollisimman pian eli näillä näkymin ensi vuoden alussa.

Lääkäreille lakiin on kirjattu ilmoitusvelvollisuus koskien ihmisiä, jotka “perustellusta syystä saattavat olla sopimattomia” aseluvan haltijoita.

Eija Koivuranta ymmärtää lääkärien huolen potilassuhteen vaarantumisesta. Kyse on myös potilaiden oikeusturvasta, tietosuojasta ja luottamuksesta terveydenhuoltoa kohtaan.

– Henkiseen terveydentilaan liittyvät kysymykset ovat arkaluonteisia ja vaikeita. Senkin vuoksi lakiuudistus edellyttää erillistä asetusta koskien terveydenhuoltohenkilöstön ilmoituksia poliisiviranomaisille. Asetuksella on tarkoitus täsmentää ilmoitusvelvollisuuden perusteita siten, että tulkinnanvaraa jää mahdollisimman vähän, Koivuranta muistuttaa.

Käytännön ohjeita aletaan valmistella heti

Sisäasiainministeriö ryhtyy valmistelemaan käytännön ohjeita sisältävän asetuksen kirjoittamista yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. STM:n Eija Koivuranta korostaa, että valmistelussa on syytä kuulla lääkäreitä ja myös muita ammattihenkilöitä.

Hallintovaliokunnan muistiossa todetaan, että ilmoitettavat tiedot koskevat nimenomaan henkilön sopivuutta aseluvan haltijaksi, eivät yksityiskohtaisia terveystietoja. Poliisiviranomainen sitten harkitsee, tarvitaanko aselupaan varsinaista lääkärinlausuntoa.

Valiokunta korostaa, ettei ilmoitusvelvollisuus saa merkitä lääkärinkään kannalta kohtuuttomia vaatimuksia. Ilmoituskynnyksen ylittymistä voi arvioida vain kussakin tehtävässä kuuluvaan, koulutuksen ja kokemuksen perusteella kertyneeseen ammattitaitoon. Ilmoitusvelvollisuus koskee henkilöä, jonka lääkäri potilastietojen ja henkilön tapaamisen perusteella katsoo perustellusta syystä olevan terveydentilansa tai käyttäytymisensä perusteella olevan sopimaton pitämään hallussaan ampuma-asetta.

– Lääkärin ei käsittääkseni tarvitse tiedustella, onko potilaalla aselupaa tai onko se harkinnassa. Poliisi puolestaan ei voi pitää lääkärien tai muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden tekemiä ilmoituksia omissa arkistoissaan, mikäli ilmoitetulla henkilöllä ei aselupaa ole. Mikäli henkilö myöhemmin hakee aselupaa, ei aiempaa ilmoitusta ole enää käytettävissä, selvittää Eija Koivuniemi hallintovaliokunnan muistion perusteluita.

Laissa ei ole rangaistuksia laiminlyönnistä

Aselain uudistuksessa ei ole säädetty mitään rangaistuksia mahdollisesta ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä.

Lääkäreillä on vuodesta 2004 asti ollut ajoterveyttä koskeva ilmoitusvelvollisuus. Poliisihallituksen lupahallintopäällikkö Minna Gråstenin mukaan ilmoituksia tuli viime vuonna 2165 ajokieltoa terveyssyiden perusteella. Määrää ei pidetä järin suurena, ja Poliisihallituksessa arvioidaan, ettei laki toimi käytännössä.

Lääkärin ilmoitusvelvollisuutta ei myöskään ole koeteltu oikeusasteissa, sillä Poliisihallituksen tietojen mukaan yhtään syytettä lääkäriä vastaan ei ole nostettu ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä.

Ulla Järvi

Kuva: Pixmac

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.