Terveydenhuolto

"Työkuorma terveyskeskuksessa on sietämätön"

Erikoistuva Joonas Kiili ehti pitää kahvitauon alle viisi kertaa puolen vuoden aikana.

Tiiamari Pennanen

Terveyskeskustyön raskaus yllätti anestesiologiaan erikoistuvan lääkärin Joonas Kiilin . Sairaalan yleispäivystykseen tottunut Kiili kuvaa terveyskeskuksen työkuormaa sietämättömäksi ja hallitsemattomaksi.

– Osasin odottaa kiireistä ja työntäyteistä jaksoa, mutta siltikin jaksaminen oli kovalla koetuksella, hän kertoo Lääkärilehdelle.

Kiili on kirjoittanut kokemuksestaan pitkän "vuodatuksen" pikaviestipalvelu X:ssä (ent Twitter). Se on saanut paljon huomiota.

Kirjoituksessaan hän nostaa esiin muun muassa sen, että työn hallinta ei ole omissa käsissä. Normaalin potilastyön päälle tulee noin sata reseptiuusintaa viikossa, ylimääräisiä lausuntoja sekä konsultointipyyntöjä hoitokodeista. Vapaita vastaanottoaikoja ei ole, joten asioita hoidetaan riittämättömänä toimistoaikana.

Kiili kirjoittaa pitäneensä kahvitauon puolen vuoden aikana alle viisi kertaa.

Mistä lähtisit korjaamaan perusterveydenhuoltoa?

– Tilanne on sen verran heikko ja ongelmat laaja-alaisia, ettei varmaan yhtä taikatemppua korjaamiseksi ole. Keskeisin ongelma on riittämättömät resurssit, mikä johtaa sietämättömän isoon työkuormaan ja tukaliin työoloihin.

Huomasitko "matalalla roikkuvia hedelmiä" eli parannuksia, jotka voisi toteuttaa helpohkosti?

Joonas Kiili

1) Sihteerit takaisin

– Matalimmalla roikkuvin hedelmä on sihteerien palkkaus terveyskeskuksiin. Lääkäri on kallis ja huono sihteeri. Palaa älyttömästi aikaa, kun alan setviä sisäisestä ohjepankista moninaisia ja muuttuvia lähetekäytäntöjä.

Meilläkin perusterveydenhoidon sisällä käytännöt olivat erilaiset riippuen siitä, laitetaanko esimerkiksi fysioterapeutille, psykiatrille vai rasituskokeeseen.

2) Hoitaja työparina

– Kiirevastaanotolla hoitaja ja lääkäri työskentelivät aiemmin omissa oloissaan. Kokeilimme ehdotuksestani, että olimme vierekkäisissä huoneissa, väliovi tarvittaessa auki. Läheinen tiimityö nopeutti konsultoimista ja hoitamista sekä vähensi päällekkäistä kirjaamista.

Hyödyimme ja opimme toisiltamme molempiin suuntiin. Kokeneet hoitajat ovat suuri voimavara etenkin nuorelle lääkärille.

3) Yhtenäiset seurantaohjeet kroonisissa sairauksissa

– Näiden potilaiden hoitosuunnitelmaan voisi kirjoittaa, millä frekvenssillä tarvitsee kontrolloida arvoja ja mikä on tavoiteraja. Tietojärjestelmässä ensimmäisenä voisi tulla esiin näkymä, missä näkyisi tiiviisti muun muassa seurantasuunnitelma ja tavoiterajat.

Siten hoitaja voisi saman tien katsoa esimerkiksi kontrollissa, mitkä arvoista ovat tavoitteessa ja varata niille uuden ajan suunnitelman mukaisesti. Lääkärin ei tarvitse käydä läpi tuloksia, jotka eivät vaadi mitään muutoksia hoitoon tai lääkitykseen.

Lue lisää: Terveyskeskuslääkäri priorisoi joka päivä

4) Työntekijät mukaan

– Hyvinvointialueen johdon kannattaisi ottaa työntekijäporras mukaan esimerkiksi säästöjen valmisteluun ja pohtimiseen jo alkuvaiheessa. Jos uhkana on, että vaikkapa koko terveyskeskus menee kiinni tai joudutaan supistamaan toimintoja, tilanteen vakavuuden ymmärtävät kaikki.

Tällä hetkellä viestintä ei näyttäydy työntekijän näkökulmasta aina etupainotteiselta ja avoimelta. Auttaisi, että pohditaan yhdessä työntekijöiden kanssa, mistä voitaisiin saada säästöjä. Hukkakäyttöä järjestelmän sisältä löytyy paljon.

Minusta olisi hyvä, jos konsultit tai tietojärjestelmien suunnittelijat tulisivat istumaan päiväksi viereen, että näkisivät käytännössä, miten työtä tehdään ja mitä kannattaisi korjata.

Timanttiset kollegat

Kiili ei kohdista kritiikkiään työoloista lähiesimiehiinsä tai kollegoihinsa terveyskeskuksessa. He ovat "timanttisia" ja tekevät parhaansa haastavissa olosuhteissa.

Lue lisää: Kuinka sitouttaa yleislääketieteen erikoislääkärit?

Hän uskoo, että lääkäreitä saisi houkuteltua julkiselle puolelle ja syrjäkyliin työoloja parantamalla ja lisäämällä joustavuutta. Ei isoilla palkoilla ja keikkatyöllä.

– Uskon, että iso osa lääkäreistä on enemmän työolojen kuin palkan perässä.

Kirjoittaja

Tiiamari Pennanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030