Kunta ei voi jatkossa livetä kouluterveydenhuollosta.

Kuntien on todella toteutettava neuvola- ja kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastukset, vaatii heinäkuussa voimaan tuleva asetus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta. Toistaiseksi lääkärintarkastukset ovat olleet suositusluontoisia.

– Tehtyjen selvitysten mukaan suosituksia ei ole kaikissa kunnissa noudatettu, toteaa ylitarkastaja Marjaana Pelkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lääkärintarkastusten tähänastiseen määrään tai sisältöön parhaillaan lausuntokierroksella oleva asetus ei tuo muutoksia. Asetuksessa annettu siirtymäaika päättyy vuoden 2011 alussa.

Huomio ennaltaehkäisevään työhön

Asetus myös patistaa kunnat käyttämään rahaa ennalta­ehkäisevään työhön. Samalla lääkärit halutaan enemmän mukaan yhteistyöhön muiden henkilöstöryhmien kanssa.

– Ei ole mielekästä lääkärin eikä työn kokonaisuuden kannalta, että lääkäri vain pistäytyisi koulussa tekemässä oppilaille terveystarkastuksen, vaan hänen halutaan osallistuvan myös työn suunnitteluun ja kehittämiseen, Pelkonen sanoo.

Koululääkärien määrään asetus ei puutu, mutta siihen liittyvässä muistiossa asia aiotaan nostaa esiin.

– Monissa kunnissa pitää palkata ­lisää henkilöstöä, Pelkonen sanoo.

Kuntien valtionosuuksia aiotaan asetuksen takia hieman nostaa, mutta ­rahojen käyttö jää kuntien harkintaan.

Koululääkäreitä tarvitaan enemmän

Espoossa koululääkärinä yli kahdeksan vuotta työskennelleen Kaarina Järvenpään mielestä uusi asetus on ­oikean­suuntainen ja tervetullut, sillä käytäntö on nykyisin hyvin kirjava.

– Suositusten mukaan peruskoulun aikana oppilaille pitäisi tehdä kolme laaja-alaista lääkärintarkastusta, mutta on kuntia, joissa tarkastuksia tehdään vain yksi.

Järvenpää pitää ongelmana sitä, ­ettei asetus puutu henkilöstömääriin. Hän epäilee, ettei valtionosuuksiin lisättyä rahaa käytetä resurssien kasvattamiseen.

– Jos tarkastettavia tulee lisää eikä lisäresursseja saada, yksittäisen oppilaan tarkastukseen käytettävä aika ­lyhenee ja laatu kärsii.

Järvenpää muistuttaa, että fyysisen tarkastuksen ohessa on vähintään ­yhtä tärkeää jutella siitä, kuinka nuori jaksaa. Lastensuojelu- ja mielenterveyskuluissa säästettäisiin, jos ongelmiin olisi mahdollisuus puuttua varhain.

– Minulla on suuri pelko ja huoli siitä, että kunnat täyttävät vain lain kirjaimen eikä sisältöä.

Sirpa Kulonen