Tutkimuksessa potilaat raportoivat astmaoireensa viikoittain nettisovellukseen ja saivat vastausviestinä algoritmiin perustuvan hoitosuosituksen. Ohjelma paransi astman hallintaa ja auttoi lääkityksen yksilöllisessä säätelyssä.

Respiratory Research -lehdessä julkaistussa hollantilaistutkimuksessa astman hallinta parani, kun potilaat syöttivät viikoittain tiedon keuhkojensa toiminnasta nettipohjaiseen sovellukseen, joka räätälöi heille yksilölliset hoitosuositukset. Sovelluksessa käytettyä algoritmia valvoi astmaan erikoistunut sairaanhoitaja.

Ohjelma paransi lääkityksen yksilöllistä säätelyä. Sisäänhengitettävien kortikosteroidien käyttö lisääntyi ensimmäisen kolmen kuukauden aikana, mutta väheni seuraavien yhdeksän kuukauden aikana.

Tutkimuksen alussa potilaat mittasivat uloshengityksen sekuntikapasiteettinsa (FEV1) päivittäin kahden viikon ajan ja raportoivat sen netissä tai tekstiviestillä. Lisäksi he raportoivat kokemansa astmaoireet ja niiden voimakkuuden kerran viikossa.

Kahden viikon jälkeen potilaat jaettiin satunnaistetusti internet-ryhmään (n = 101) ja tavanomaisen hoidon ryhmään (n = 99). Internet-ryhmä raportoi astmaoireensa netissä viikoittain vuoden ajan ja sai välittömästi vastausviestinä hoitoehdotuksen. Tavanomainen hoito perustui kansainvälisiin suosituksiin.

Potilaat noudattivat ohjelmaa alussa hyvin, mutta sitoutuminen väheni 60 prosenttiin tutkimuksen loppuvaiheessa. Tutkijoiden mukaan tämä oli seurausta oireiden seurannan tarpeen vähenemisestä, kun astma oli saatu hallintaan.

Suomalaisissa astman hoitosuosituksissa on mukana ohjattu omahoito, joka perustuu uloshengityksen huippuvirtauksen (PEF) kotimittauksiin sekä omien oireiden tarkkailuun lääkärin tai hoitajan ohjauksessa.

Tiina Lautala
Kuva: Pixmac