Biohajoavista nauloista hyviä tuloksia varusmiesten polvileikkauksissa
Naulat olivat tutkimuksessa parempia kuin sauvat.
Luurustokappaleen kiinnitys biohajoavilla nauloilla tähystysleikkauksessa on hyvä hoitomenetelmä aikuisen polven osteochondritis dissecanssissa. Tulokset ovat parempia kuin biohajoavia sauvoja käyttämällä.
Tämä käy ilmi LL Maria Holsenin väitöstutkimuksesta, jossa tarkasteltiin varusmiesten polvivaivojen leikkaushoitoa ja kuvantamista.
Osteochondritis dissecansin eli polven nivelnastasta irtoavan luurustokappaleen kiinnitys tähystysleikkauksessa on aikuisilla yleisesti käytetty hoitomenetelmä, mutta on ollut epäselvää, millä kiinnittimillä saavutetaan paras tulos. Myös pitkäaikaisseurannan tulokset ovat puuttuneet.
Noin 5,4 vuoden seurannassa toiminnallinen tulos oli erinomainen tai hyvä 73 prosentilla potilaista, joilla kiinnitys oli tehty biohajoavilla nauloilla ja 35 prosentilla potilaista, joille kiinnitys oli tehty biohajoavilla sauvoilla. Magneettikuvauksen avulla sauvaryhmässä nähtiin kiinnitetyn kappaleen puutteellista luutumista.
Uutta tietoa magneettikuvauksen luotettavuudesta
Tutkimuksen mukaan kaksiosaisen polvilumpion pitkittyneessä kipuilussa pienemmän kappaleen poistolla saavutetaan erinomainen tai hyvä toiminnallinen lopputulos ja nopea toipuminen ilman epätoivottuja jälkivaikutuksia.
Tutkimuksessa todettiin myös, että magneettikuvaus ja leikkausta edeltävä kliininen tutkimus eivät löydä polven sisäsyrjän nivelkalvon poimua luotettavasti. Magneettikuvausta voidaan kuitenkin pitää luotettavana diagnostisena apuvälineenä polvilumpion syvempien rustovaurioiden todentamisessa.
Polvivaivat ovat yleisiä varusmiehillä, ja he edustavat kattavasti fyysisesti aktiivista perustervettä nuorta aikuista miesväestöä. Holsenin tutkimuksessa erityyppisten polvivaivojen hoitoa tarkasteltiin 25–74 varusmiehen ryhmissä.
Väitöstutkimus Operative Treatment and Magnetic Resonance Imaging-Based Diagnostics of Knee Disorders in Military Conscripts (Varusmiesten polvivaivojen leikkauksellinen hoito ja magneettikuvaukseen perustuva diagnostiikka) tarkastetaan Tampereen yliopistossa 9.6.
Kuva: Fotolia