Maksasyöpä on viime vuosina noussut kolmanneksi suurimmaksi syöpäkuolleisuuden syyksi maailmassa. Monissa maissa C-hepatiitti on tärkein maksansiirron syy.

Kroonisten virushepatiittien pitkäaikaisseuraukset näkyvät maailman tautitilastoissa maksasyövän yleistymisenä. Virushepatiittien kantajille alkaa 20–50 vuodessa kehittyä maksakirroosi ja myöhemmin maksasyöpä. Yhdysvalloissa ja monissa Euroopan maissa C-hepatiitti on tärkein maksansiirron syy.

– Maksasyöpä on viime vuosina noussut kolmanneksi suurimmaksi syöpäkuolleisuuden syyksi maailmassa, keuhko- ja mahasyövän jälkeen. Sen yleistyminen näkyy Euroopassakin. Myös Suomessa maksasyöpäluvut ovat pikkuhiljaa nousseet, kertoo tutkimusprofessori Ilkka Julkunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Ei vain huumeista

Hepatiitti B -virukselle on altistunut arviolta 2 miljardia ihmistä maailmanlaajuisesti. Vaikka suurin osa paranee taudista, myös kantajuus on hyvin yleinen etenkin Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Kaikkiaan B-hepatiitin kantajia arvioidaan olevan 350 miljoonaa.

Hepatiitti C -tartunnan saaneista ­ehkä vain 15–20 % saa akuutin taudin. Suuri osa jää siis kantajiksi huomaamattaan, vaikkakin pieni osa paranee spontaanisti. C-hepatiitin kroonisia kantajia arvioidaan olevan maailmassa 200 miljoonaa.

Euroopassa kroonisten virushepatiittien kantajia lasketaan olevan 23 miljoonaa. Euroopan tartuntatautiviraston mukaan C-hepatiitti on Euroopassa hepatiiteista yleisin.

– C-hepatiitti yleistyi Euroopassa aluksi huumeiden käyttäjillä, mutta ­levisi sittemmin myös muuhun väestöön. Tosin joissakin maissa suoneen ruiskutettavien huumeiden käytön korvautuminen muilla huumeilla on kääntänyt tartuntaluvut laskuun, sanoo Julkunen.

Uusia hoitolinjauksia

Vakavien pitkäaikaisseurausten ehkäisemiseksi pitäisi tehostaa hoitoa. B-hepatiitin hoitoon on saatu uusia lääkkeitä, jotka estävät viruksen lisääntymistä. Uusien linjausten mukaan myös krooniset kantajat pitäisi hoitaa, sillä virusmäärän väheneminen vähentää kirroosin ja syövän riskiä.

Monissa Euroopan maissa keskustellaan myös C-hepatiitin hoidon ulottamisesta laajemmin esimerkiksi potilaisiin, jotka jatkavat huumeiden käyttöä.

Suomessa akuuttia B-hepatiittia diagnosoidaan 40–60 tapausta vuodessa ja kroonista 250–300. Luvut ovat Euroopan pienimpiä.

C-hepatiittia meillä on sen sijaan neljänneksi eniten Euroopassa. Tartuntoja on tilastoitu Suomessa 1990-luvun puolivälistä lähtien, ja esiin tulleet tapausmäärät ovat vuosittain vaihdelleet 1 100:n ja 1 900:n välillä.

– Tartuntatautirekisteriin on 15 vuoden aikana ilmoitettu noin 23 000 ­vasta-aine- tai viruspositiivista C-hepatiittitapausta, mutta luultavasti on vielä paljon ihmisiä, jotka eivät edes tiedä tartunnastaan. Euroopassa ­arvellaan, että vain 20 % tietää tartunnastaan, mutta en usko Suomessa tilanteen olevan niin huono, Ilkka Julkunen toteaa.

Marianne Jansson