Heti diabetesdiagnoosin jälkeen annettu GAD-rokote hidasti insuliinintuotannon heikkenemistä.

Glutamaattidekarboksylaasi- eli GAD-autovasta-ainerokote hidasti jäljellä olevan beetasolutoiminnan heikkenemistä vastikään diagnosoiduilla tyypin 1 diabeetikoilla 30 kuukauden seurannassa. Insuliinintarvetta rokote ei kuitenkaan muuttanut.

New England Journal of Medicinessa (online) julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa oli mukana 70 diabetespotilasta, joiden tauti oli diagnosoitu edeltäneiden 18 kuukauden aikana. Heidät satunnaistettiin saamaan GAD-rokotetta (20 µg) tai lumerokotetta kaksi annosta kuukauden välein. Jäljellä olevaa insuliinintuotantoa mitattiin C-peptidin paastoarvolla ja stimuloidulla arvolla.

Insuliinineritys väheni kummassakin potilasryhmässä. 15 kuukautta rokotuksen jälkeen C-peptidin paastoarvojen muutoksessa ei ollut eroa, mutta 30 kuukauden seurannassa C-peptiditasot pienenivät GAD-rokotteen saaneilla merkitsevästi hitaammin. Potilailla, joiden diabetesdiagnoosista oli kulunut yli puoli vuotta rokotushetkellä, ei suojavaikutusta ilmennyt.

GAD-rokotteen vaikutusmekanismi tyypin 1 diabetekseen ei ole täysin selvä. Ruotsalaistutkimuksessa rokotettujen potilaiden GAD-autovasta-ainetasot nousivat huippuunsa kolmessa kuukaudessa ja pysyivät merkitsevästi suurempina kuin lumeryhmässä. 15 kuukautta rokotuksen jälkeen autovasta-aineen aikaansaama sytokiinituotanto oli merkitsevästi voimakkaampi rokotetuilla.

GAD-rokotteesta on meneillään laaja eurooppalainen tutkimus. Sen on aiemmin todettu hiirillä jopa ehkäisevän diabeteksen puhkeamista.

Marianne Jansson