Digiavusteisen vanhempainohjauksen tutkimus sai suurrahoituksen
Leikki-ikäisen käytöshäiriön paras hoito on vanhempainohjaus, jota nyt tarjotaan ja tutkitaan digitaalisena.
Lastenpsykiatrian professori André Souranderin lasten mielenterveyspalveluja kehittävä hanke on saanut merkittävän tutkimusrahoituksen Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä. Hanke tutkii digiavusteista vanhempainohjausta lasten käyttäytymishäiriöissä, sekä sen juurruttamista, personointia ja genetiikkaa.
Lapsuudessa alkaneet käyttäytymisen ongelmat heijastuvat koko elinikään ja ennustavat esimerkiksi lastensuojelun tarvetta, rikoksia, syrjäytymistä, aikuisiän psykiatrisia häiriöitä ja kuolemia.
Vanhempainohjaus on tehokkain hoito käytöshäiriön ehkäisemiseksi, mutta usein vanhemmat eivät ohjausta saa. Tilannetta pyritään korjaamaan Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Voimaperheet-tutkimuskokonaisuudessa.
– Käytöshäiriöitä kannattaa ehkäistä ja hoitaa varhaisessa vaiheessa. Positiivisen vanhemmuuden hoidot ovat parhaiten dokumentoiduista interventioista lasten mielenterveydessä, kun hoidetaan käytösongelmaisuutta. Toteutimme vanhempainohjauksen jo vuosikymmen sitten digitaalisena, Sourander kertoo.
– Digiavusteiset ohjelmat ovat yksi ratkaisu resurssipulaan. Lisäksi ne ovat tasapuolisesti saatavilla kaikkialla ja vieläpä koronaturvallisesti.
Painopiste ongelmien varhaiseen tunnistamiseen
Tähän mennessä Voimaperhe-ohjelmassa on neuvoloiden kautta seulottu noin 50 000 nelivuotiasta lasta ja yli 3 000 perhettä on käynyt ohjelman läpi. Aloittaneista perheistä vain kymmenisen prosenttia on keskeyttänyt ohjelman.
Kolme kuukautta kestävään ohjelmaan kuuluu digitaalinen alusta, jossa on erilaisia harjoituksia, videomateriaaleja ja psykoedukaatioita. Lisäksi perheet saavat viikoittaisen puhelinvalmennuksen, joka tukee ja motivoi vanhempia oppimaan vanhemmuuden taitoja. Osallistujat eivät käy erikoissairaanhoidossa.
– Painopiste tulee siirtää erikoissairaanhoidosta ja lastensuojelusta perustasolla tapahtuvaan ongelmien varhaiseen tunnistamiseen, puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn, joka tulee yhteiskunnalle kaikin tavoin edullisemmaksi, Sourander näkee.
Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamassa tutkimuksessa osallistujista kerätään seurantatietoja useiden vuosien ajan ja seurataan, ketkä hyötyvät ohjelmasta eniten. Lisäksi kehitetään tekoälypohjaista interventiota, jonka avulla ohjausta personoidaan kullekin perheelle sopivaksi tekoälyn ja algoritmien avulla. Sen myötä ohjelman voisi mahdollisesti laajentaa koko väestön käyttöön.
– Tuotamme myös täysin uutta tietoa siitä, voivatko psykososiaaliset hoito-ohjelmat johtaa epigeneettisiin muutoksiin, Sourander kertoo.
Viisivuotinen Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoitus on Euroopan suurin henkilökohtainen tutkimusrahoitus. Souranderin johtama, 2,5 miljoonan euron rahoituksen saanut tutkimushanke on tänä vuonna ainoa kyseistä rahoitusta saanut suomalainen terveysalan hanke.
