Äidin runsas antioksidanttien saanti ei pienennä lapsen esidiabetesriskiä.

Toisin kuin tähän saakka on oletettu E-vitamiini ja muut antioksidantteina toimivat ravintoaineet eivät näytä suojaavan lasta tyypin 1 diabeteksen kehittymiseltä, todetaan Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

ETM Liisa Uusitalon väitöskirjassa selvitettiin veren E-vitamiinipitoisuuden yhteyttä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen sekä tutkittiin äidin raskaudenaikaisen antioksidantteina toimivien ravintoaineiden saannin yhteyttä tyypin 1 diabeteksen esiasteeseen lapsella.

Esiasteen määritelmä perustuu tyypin 1 diabetekseen kytkeytyvien autovasta-aineiden toteamiseen lapsen verestä, ja se merkitsee huomattavaa riskiä sairastua myöhemmin tyypin 1 diabetekseen. Tutkimuksen perusteella veren suuri E-vitamiinipitoisuus ei näytä suojaavan lapsia tyypin 1 diabeteksen esiasteelta. Vahvaa näyttöä ei saatu myöskään siitä, että veren suuri E-vitamiinipitoisuus suojaisi kliinisen tyypin 1 diabeteksen puhkeamiselta.

Äidin runsas A-vitamiinin, beetakaroteenin, C-vitamiinin, E-vitamiinin, seleenin, sinkin tai mangaanin saanti odotusaikana ei pienentänyt lapsen riskiä saada esidiabetes ensimmäisten elinvuosien aikana.

Odottavilla äideillä esiintyi suurta vaihtelua antioksidantteina toimivien ravintoaineiden saannissa. Nuori ikä, matala koulutustaso ja raskaudenaikainen tupakointi olivat tärkeimmät vähäistä saantia ennustavat tekijät.

Väitöskirjatyö toteutettiin kahden suomalaisen seurantatutkimuksen aineistoilla. ’Lasten diabetes Suomessa’ (DiMe) –tutkimukseen kuului tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden lasten sisaruksia, ja ’Diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy’ (DIPP) –tutkimuksen aineisto muodostui tyypin 1 diabetekselle geneettisesti alttiista lapsista, joita seurattiin syntymästä lähtien.

ETM Liisa Uusitalon epidemiologian väitöskirja tarkastetaan 8.5.2009 Tampereen yliopistossa.