Fenyyliefriiniä on viimeaikaisten tutkimusten valossa pidetty parempana, mutta sikiön hapenpuutetta ei ole otettu huomioon.

Sektiossa istukan vajaatoiminnan yhteydessä tulisi käyttää edelleen efedriiniä. Suuria fenyyliefriiniannoksia kannattaa välttää, kunnes asiasta on kliinistä tutkimustietoa. Näin suosittelee Oulun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.

LL Tiina Erkinaron tutkimus selvitti hapenpuutteelle altistuneiden sikiöiden verenkiertovasteita efedriinille ja fenyyliefriinille lammasmallin avulla.

Efedriinin vaikutukset kohtu- ja napavaltimoverenvirtaukseen olivat edullisemmat kuin fenyyliefriinin. Lisäksi äidin verenpaineen laskun aiheuttamaan hapenpuutteeseen liittyvät kompensatoriset muutokset sikiön keskeisessä verenkierrossa palautuivat efedriinillä, mutta eivät fenyyliefriinihoidon aikana.

Vaikka terveiden sikiöiden happo-emästasapainossa ei todettu eroja lääkeaineryhmien välillä, istukan vajaatoiminnasta kärsivien sikiöiden veren laktaattipitoisuudet kohosivat fenyyliefriinihoidon aikana.

Viimeaikaiset tutkimukset puoltavat fenyyliefriinin käyttöä keisarileikkausanestesiaan liittyvän äidin verenpaineen laskun lääkehoitona, mutta lääkettä on tutkittu vain normaaliraskauksissa suunnitellusti tehtyjen keisarileikkausten yhteydessä.

Kuitenkin suuri osa keisarileikkauksista tehdään sikiön kärsiessä synnytyksen aikana äkillisesti kehittyneestä tai istukan vajaatoimintaan liittyvästä pitkäaikaisesta hapenpuutteesta.

Miia Soininen