Suomalaistutkimuksessa selvitettiin, kuinka monella matkailijalla oli reissulta palatessaan moniresistentti suolistobakteerikanta elimistössään. Tulosten mukaan matkailijat, jotka olivat sairastaneet turistiripulin ja syöneet siihen antibioottikuurin, päätyivät ESBL-bakteerikannan kantajiksi muita useammin.

Suomalaistutkimuksessa selvitettiin, kuinka monella matkailijalla oli reissulta palatessaan moniresistentti suolistobakteerikanta elimistössään. Tulosten mukaan matkailijat, jotka olivat sairastaneet turistiripulin ja syöneet siihen antibioottikuurin, päätyivät ESBL-bakteerikannan kantajiksi muita useammin.

Clinical Infectious Diseases -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin 430 henkilön ulostenäytteet ennen ja jälkeen matkan. Matkan jälkeen joka viidennestä ulostenäytteestä löytyi laajakirjoisia betalaktamaaseja tuottavia enterobakteereja.

Yhdeltätoista prosentilta matkailijoista, joilla ei ollut turistiripulia eikä heille ollut määrätty antibiootteja, löytyi ESBL-bakteerikanta. Matkailijoista, joilla oli ollut ripuli, muttei antibiootteja, 21 prosentilta löytyi ESBL-bakteerikanta. Matkailijoista, jotka olivat sekä sairastaneet turistiripulin että syöneet antibioottikuurin, ESBL-bakteerikanta löytyi 37 prosentilta.

Riski päätyä moniresistentin suolistobakteerikannan kantajaksi oli suurin Etelä-Aasiassa matkailleilla. Heistä 23 prosentilta löytyi ESBL-bakteerikanta, vaikkeivät he olisi sairastaneet turistiripulia, eivätkä syöneet antibiootteja. Ripulin ilman antibiootteja sairastaneista ESBL-bakteerikanta löytyi 47 prosentilta. Matkailijoista, jotka olivat sairastaneet turistiripulin ja saaneet siihen antibiootteja, peräti 80 % oli ESBL-bakteerikannan kantajia Suomeen palatessaan.

Tutkijat toteavat, ettei lievään tai kohtalaiseen turistiripuliin kannata ottaa antibioottikuuria, saati ripulin ehkäisyyn. Vain vakava ja pitkittynyt turistiripuli vaatii antibioottihoitoa.

Hertta Vierula
Kuva CDC/Melissa Brower