Lehti 47: Ajan--kohtai--sta 47/2010 vsk 65 s. 3860 - 3862

Ei ihan tavallinen tarina

Työpaikkailmoituksen takana on joskus monta elämänmakuista tarinaa. Sen tietää yleislääketieteen erikoislääkäri Kirsi Nylander, jonka edellinen työ oli Inarin kunnan vt. johtavan lääkärin virka. Kyseessä oli todellinen näköalapaikka harvaanasutun Suomen terveyskeskusten lääkärivajeeseen.

Anne Seppänen

Tarina on pitkä, ja siinä esiintyy työn iloa, kotiseuturakkautta, kovaa työtä, venymistä, pohjoisen kaunista luontoa, maanläheisiä potilaita, väsymystä, kaikki konstit kokeilleita rekrytoijia ja kunnallispolitiikkaa. Lopputuloksena Inarin kunta haki nyt syksyllä taas johtavaa lääkäriä. Hakuaika päättyi muutama viikko sitten. Vaikka yhtään hakemusta ei tullut, eletään Inarissa edelleen toivossa, sillä ilmoitus poiki vakavasti otettavaa kiinnostusta.

Tällä kertaa johtavaa lääkäriä haettiin ainoaksi virkalääkäriksi Ivalon terveyskeskukseen, jonka lääkäri- ja vastaanottopalvelut on lokakuun alusta ulkoistettu Attendo MedOne Oy:lle, ainoalle firmalle, joka teki kunnalle tarjouksen.

Kirsi Nylander itse lähti Tampereelle hengähtämään ja miettimään tulevaisuuttaan, vaikka ei olisi millään halunnut jättää Inaria.

Seikkailua etsimässä

Onko Inarissa kamalaa olla töissä, kun sinne ei kukaan halua?

- Ei. Siellä tehdään mukavinta lääkärintyötä mitä koko Suomessa voi olla, Nylander sanoo.

Hän lähti Inariin töihin vuonna 2003 seikkailumielellä, kuultuaan että siellä saa tehdä oikeaa lääkärintyötä.

- Alle kuukaudessa huomasin, että Inarissa on ihan mahdottoman mukavaa.

Ivalon terveyskeskuksessa tehdään esimerkiksi humautuksessa tehtäviä kardioversioita ja repositioita, joita ei yleensä terveyskeskuksessa tehdä. Koska matkaa Ivalosta keskussairaalaan Rovaniemelle on 300 kilometriä, kaikki sairaat ihmiset tulevat ensin terveyskeskukseen.

- Toisaalta ei siellä odoteta mitään aivan ylimaallisia taitoja. Ihan tavallinen lääkäri pärjää, mutta saa tehdä kaikkea mitä osaa, Nylander pohtii.

Mielenkiintoisen työn lisäksi Inarin kaunis luonto, mukavat ihmiset, hötkyilemätön elämäntapa ja helppo arki lumosivat Nylanderin niin, että hän ajatteli asuvansa ja työskentelevänsä paikkakunnalla eläkeikäänsä asti, mutta toisin kävi.

Eläköityminen toi lääkäripulan

Inarissa oli pitkään ollut hyvä lääkäritilanne. 1970-luvulla Inariin tulleet ja paikkakuntaan sitoutuneet kollegat jäivät eläkkeelle muutaman vuoden sisällä ja keväällä 2009 Nylander huomasi olevansa vt. johtava lääkäri ja ainoa täyttä työaikaa tekevä virkalääkäri. Hänen lisäkseen töissä oli vaihteleva luku eurolääkäreitä, osa-aikaisia virkalääkäreitä ja eläkkeelle jääneitä kollegoja. Virkoja olisi ollut yhteensä kuusi.

- Olin alkuun hirveän toiveikas. Halusin koota innostuneen ja sitoutuneen porukan, jonka kanssa tehdä töitä. Uskoin että asiat järjestyvät ja kun lääkäreitä valmistuu enemmän, muutama heistä tulee myös Inariin. Uskon siihen edelleen, mutta minun voimani eivät riittäneet sitä odottamaan, Nylander huokaa.

Lääkäritilanne vaihteli ennustamattomasti, rekrytointiponnistukset valuivat tyhjiin, eikä päivystäjiä saanut keikkafirmoista aina rahallakaan. Silti kaukana kaikesta sijaitsevassa Ivalon terveyskeskuksessa päivystettiin ympärivuorokautisesti. Se että päivystyksessä oli aina lääkäri, perustui paikalla olleiden lääkäreiden yhteisvastuuseen ja venymiseen.

Kipeitä päätöksiä

Viime keväänä Nylander joutui miettimään oman jaksamisensa rajat uudestaan ja ilmoitti työnantajalleen lähtevänsä syyskuun alussa.

Siitä virisi muutaman kerran aiemminkin esillä ollut keskustelu palvelujen ulkoistamisesta. Kesäkuussa Inarin kunnanvaltuusto päätti ulkoistaa terveyskeskuksen lääkäri- ja vastaanottopalvelut. Tarjouksia tuli yksi ja alkusyksystä se hyväksyttiin.

Päätös oli kipeä ja sen myötä sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja

Pekka Pekkala

(kesk.) päätyi eroamaan. Pekkala olisi halunnut pitää terveyspalvelut kunnallisena toimintana.

Helppoa ulkoistaminen ei ollut muillekaan, mutta lopulta kuntapäättäjien enemmistö uskoi, että se on ainoa vaihtoehto. Niin ajattelee myös kaikki keksimänsä rekrytointikonstit kokeillut Kirsi Nylander.

Ulkoistamisajatus sai myös eläkepäiviltään osa-aikaiseksi vt. johtavaksi lääkäriksi rientäneen

Pekka Harven

empimään. Harve teki pitkän työuran terveyskeskuslääkärinä Ivalossa.

- Ulkoistaminen oli minusta tosi hurja ajatus ja vastustin sitä viimeiseen saakka. Olen kunnallisen palvelun periaatteellinen kannattaja. Tilanne oli kuitenkin tiukka ja olimme tehneet kaiken minkä osasimme, Harve kertoo.

- Vaikka lääkäritilanne oli ajoittain ihan hyvä, nuori johtava lääkäri ja kunnan hallinto kuormittuivat epävarmuudesta. Oli kohtuuttoman raskasta elää kuukausi kerrallaan, Harve pohtii.

Ulkoistamisen myötä tilanne vaikuttaa nyt hieman paremmalta.

- Viime viikkoina terveyskeskuksessa on ollut neljästä viiteen lääkäriä ja kiireettömiä aikoja on saanut seuraavalle viikolle. Toki lääkäreissä on ollut vaihtuvuutta, mutta niinhän viime vuosina on ollut muutenkin, kertoo sosiaali- ja terveysjohtaja

Mari Palolahti

.

Takaisin kunnalliseen palveluun?

Attendo MedOnen kanssa on tehty kahden vuoden mittainen sopimus. Palolahti ja Harve toivovat, että sen jälkeen voitaisiin palata kunnalliseen palveluun. Miksi siihen kannattaisi palata, jos kerran firmalta lääkärien rekrytointi onnistuu paremmin?

- Työhön tulee varmaankin vähän erilainen näkökulma, jos lääkäri asuu täällä ja on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön kuntalaisten hyväksi. Taloudellisesta näkökulmasta ajatellen ulkoistaminen ei tule meille ainakaan halvemmaksi. Lisäksi paikkakunnalla asuvat lääkärit maksavat veronsa meille, Palolahti puntaroi.

Pekka Harve toivoo, että kun asiat rupeavat sujumaan, ne sujuisivat aina vain paremmin. Kun lääkäreitä on riittävästi, uskaltaa terveyskeskukseen tulla töihin turvallisin mielin. Ehkä osa vuokralääkäreistä kiinnittyy paikkakuntaan niin, että haluaa kahden vuoden kuluttua kunnan palvelukseen.

- Emme silti ole tyytymättömiä nykytilanteeseen. Terveyskeskus toimii niin hyvin, kuin ikinä voi kuvitella kuukausi ulkoistamisen jälkeen, Harve toteaa.

Kaunis luonto ei riitä

Inarin kunta haluaisi siis palkata johtavan lääkärin vastaamaan lääkäritoiminnasta, tekemään halutessaan potilastyötä, hoitamaan virkalääkärin tehtäviä ja ulkoistetun toiminnan laadunvalvontaa, ilman päivystysvelvollisuutta. Vastaava lääkäri on Attendo MedOnen puolesta erikseen. Johtavan lääkärin paikka on ollut jo aiemminkin monta kertaa auki, mutta hakijoita ei ole ollut.

Miksi kaunis luonto ja lentoyhteys Helsinkiin eivät riitä?

- Olen miettinyt sitä hirveästi. Varmasti kaukainen sijainti vaikuttaa. Nuoret lääkärit ovat perheenperustamisiässä, eivätkä välttämättä halua asua kovin kaukana muusta suvusta. Puolisolle voi olla vaikea löytää työtä pienestä kunnasta ja siksi halutaan lähelle kasvukeskuksia. Ja onhan työ terveyskeskuksessa selvästi yksinäisempää kuin sairaalassa, Kirsi Nylander pohtii.

Lue myös

Myös Pekka Harve uskoo, että perhesyyt vaikuttavat monien kohdalla. Lisäksi lääkärien urakehitys on nykyään sellainen, ettei se suosi kiinnittymistä Inarin kaltaiseen paikkaan siinä iässä kun pätevyys on saavutettu. Iäkkäämpänä paikkakunnan vaihto ei ehkä enää tule mieleen, ellei syty halua tehdä suuri elämänmuutos.

- Uskon, että ulkoistaminen on tuonut suuren helpotuksen niille lääkäreille, jotka nyt työskentelevät Ivalon terveyskeskuksessa. Aiemmin ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin päivystää itse, jos päivystäjä puuttui. Nyt se huoli on firmalla, jolla on huomattavasti laajemmat verkostot ja rekrytointibudjetti kuin pienellä kunnalla, Nylander näkee.

Hän on itsekin kokenut helpotuksen tunteen viikon keikkalääkäripestillä Ivalossa.

- Oli aivan ihanaa saada hoitaa tuttuja potilaita hyvin. Potilaat ovat tyytyväisiä ja itse olet tyytyväinen, eikä tarvitse huolehtia mistään muusta.

Miten syrjäseudulle saa lääkärin?

Koko järjestelmä on uudistettava. Otetaan mallia Ruotsista ja Norjasta, joissa pätevät ammattilaiset on saatu takaisin perusterveydenhuoltoon.

Hyödynnetään kunnan avut: päivähoito, mahdollisuus luoda puolisolle työpaikka, perheen liittyminen sosiaaliseen yhteisöön. Ketterä henkilöstönvuokrausyritys vastaa lähinnä pinnallisiin tarpeisiin.

Rekrytoinnista vastaava henkilö tarvitsee kylliksi natsoja ja kunnan tuen. Lääkäriperheitä on metsästettävä kiertämällä maata ja yliopistoja.

Kävisikö perusterveydenhuollon palvelujen tilaajaksi useampi kunta, jopa koko Lappi?

-----------------------------------------------

Vinkit antoi rekrytointiratkaisuista tunnettu Vantaan sosiaali- ja terveystoimen tulosaluejohtaja, LL Timo Aronkytö.

Säännöllinen koulutus ja hyvä tutorointi, ettei nuori lääkäri jää yksin.

Tuo esille vahvuutena työn monipuolisuus: kun sairaalaan on pitkä matka, saa ja täytyy tehdä kaikkea mitä osaa.

Palkkaus kohdalleen syrjäinen sijainti huomioiden.

Joustot työajassa.

Älä tapa terveyskeskuksen ainoaa lääkäriä työllä.

Muista, että puskaradio toimii tehokkaasti hyvässä ja pahassa.

-----------------------------------------------

Pohjoisen näkökulmasta asiaa katsoivat LT Janne Makkonen ja LT Marja Pasanen, jotka pestautuivat hiljattain töihin Muonion terveyskeskukseen. Pariskunnan blogi on Lääkärilehden nettisivulla www.laakarilehti.fi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030