EK:n Jan Schugk: Johtajan ei pidä paeta
Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäri Jan Schugk arvioi, että sairauslomia käytetään joskus turhan kevyin perustein julkisuuden paineessa tai työelämän ristiriitatilanteissa.
http://www.laakarilehti.fi/pics/alexraths100400031.jpg
Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäri Jan Schugk arvioi, että sairauslomia käytetään joskus turhan kevyin perustein julkisuuden paineessa tai työelämän ristiriitatilanteissa. Erityisesti johtajan kannattaisi miettiä pari kertaa, ennen kuin siirtyy sivuun paikaltaan vaikeassakaan tilanteessa.
– Johtajan tulee kestää painetta enemmän kuin rivityöntekijän, mutta tottahan johtajankin raja jossain kohtaa voi ja saa tulla vastaan, Schugk sanoo.
Johtajien sairauslomat, joita edeltää heidän joutumisensa julkisen paineen kohteeksi, ovat nousseet viime päivinä julkiseen keskusteluun. Schugk ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin. Hän ihmettelee kuitenkin, mikä voisi olla sellainen sairaus, joka iskee äkillisesti kun tilanne muuttuu tukalaksi. Schugk arvioi, että akuutti stressireaktio -diagnoosia saatetaan käyttää väärin tai puutteellisin perustein.
– Akuutti stressireaktio on määritelmän mukaan hyvin vakava tila, jonka diagnostiset kriteerit tuskin tavallisesti täyttyvät johtajien sairauslomiin johtaneissa tilanteissa. Masennuskaan ei ala äkillisesti ja tuskinpa sopeutumishäiriönkään kriteerit täyttyvät näissä tilanteissa. Syyllisyyden ja häpeän tunteminen ovat ymmärrettäviä, mutteivät sairautta.
Schugk painottaa, että hankalan tilanteen kohtaaminen on usein parempaa hoitoa kuin siitä pakeneminen.
– Pakenemisesta syntyy vain häpeää, joka saattaa vaurioittaa ihmisen itsetuntoa pysyvästi. Jos henkilön voimavarat ovat täysin lopussa, saattaa lyhyt lepo olla paikallaan, muttei viikkojen tai kuukausien poissaolo. Pitkää sairauslomaa ei pitäisi kirjoittaa ensikäynnillä, vaan tilanne arvioidaan muutaman päivän kuluttua uudelleen.
Johtajat näyttävät esimerkkiä
Julkiset esimerkit sairauslomalle jäämisestä hankalassa tilanteessa harmittavat Schugkia. Hänen mukaansa johtajan on myös ajateltava sitä, miltä asiat näyttävät, ei vain sitä, miten ne ovat. Johtajien esimerkki näkyy Schugkin mielestä jo työelämässä.
– Sairauslomaa haetaan ratkaisuna erilaisiin työn ja muun elämän ristiriitaisuuksiin tai kuormittaviin tilanteisiin.
Lääkäri on usein hankalassa välikädessä. Schugk muistuttaa, ettei lääkärillä ole velvollisuutta toteuttaa potilaan toiveita. Kun tapaus on julkisuudesta tuttu, lääkärillä on oikeus käyttää tätä tietoa kokonaisarvioita tehdessään.
- Lääkärin tehtävä ei ole auttaa henkilöä pois vaikeasta tilanteesta silloin, kun sairausloman kriteerit eivät täyty tai varsinaista sairautta ei ole diagnosoitavissa.
Schugkin mukaan lomapäivien pitäminen tai palkaton vapaa voisivat olla toimivia ratkaisuja tilanteisiin, joissa sairausloman kriteerit eivät täyty, mutta henkilö ei koe voivansa jatkaa töissä.
– Lääkärikin voi kannustaa ihmisiä neuvottelemaan tällaisista vapaista työnantajan kanssa.
Hertta Vierula
kuva: Panthermedia
