1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Ekosysteemin tila 
vaikuttaa terveyteen
Ajan­kohtai­sta

Ekosysteemin tila 
vaikuttaa terveyteen

Kaikkia terveysongelmia ei voi ratkaista vain lääketieteen keinoin, sanoo australialainen lääkäri ja ekologi Phil Weinstein.

Ekosysteemin tila 
vaikuttaa terveyteen Kuva 1 / 1

Ympäristön muutokset ovat nyt suurempia kuin koskaan, ja monet tämän hetken ratkaisemattomista terveysongelmista ovat yhteydessä ekologisiin muutoksiin. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan monitieteistä yhteistyötä, Phil Weinstein arvioi. Hän vieraili Suomessa maaliskuun alussa.

Weinstein ei ole huolestunut vain ­ilmastonmuutoksesta. Ympäristöä tuhoava maankäyttö – kuten sademetsien kaataminen – on Weinsteinin mukaan polttavin ongelma. Myös nopea kaupungistuminen tuhoaa ekosysteemejä. Koska niin suuri osa ­ihmisistä asuu kaupungeissa, on tär­keää, että myös niiden ekosysteemeistä pidetään huolta.

– Kun ekosysteemiä häiritään, sillä on suora yhteys ihmisten terveyteen. Terveyden kannalta urbaanit ekosysteemit ovat keskeisiä, mutta niitä on tutkittu suhteellisen vähän.

Luonto tarjoaa ihmisille niin kutsuttuja ekosysteemipalveluita: puhdasta ­ilmaa ja vettä, ravintoa ja myös sairauksien sääntelyä. Kun ekosysteemit järkkyvät, ekosysteemipalvelut heikentyvät. Seurauksena voi olla esimerkiksi tauteja levittävien hyttysten yleistyminen tai veden saastumisen aiheuttamat terveys­ongelmat.

– Monet tämän hetken ratkaisemattomista terveysongelmista ovat yhteydessä ekologisiin muutoksiin.

Weinstein on koulutukseltaan sekä lääkäri että ekologian tohtori. Weinstein on itse tutkinut Austra­liassa viime aikoina terveysongelmia aiheuttaneita eko­systeemien järkkymisestä johtuvia sai­rauksia, kuten hyttysten levittämää Ross River -virusinfektiota, myrkyllistä levää syöneiden kalojen aiheuttamia cigua­tera-myrkytyksiä ja jyrsijöiden levittämää leptospiroosia. Weinstein toteaa, ­että Suomessa vastaava esimerkki voisi olla pogostantauti.

– Tällaisia terveysongelmia ei voi ratkaista vain lääketieteen keinoin.

Ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan monitieteisiä tutkimusryhmiä. Tutkimuksessa voi olla tarpeen niin hyttysasiantuntija, infektiolääkäri, maan­käytön asiantuntija, ilmastotutkija, so­siaalitieteilijä kuin insinöörikin. Weinstein määrittelee, että perinteiseen ympäristöterveyteen verrattuna kysymys on erilaisesta katsantokannasta, jossa ei ­pyritä vain tarkkailemaan vallitsevaa tilaa, vaan pohtimaan ongelmaa ja mahdollisia ratkaisuja laajemmin.

– Vanha ratkaisu vaikkapa malarian torjumiseen oli hyttysten tuhoaminen. Nykyään ymmärretään paremmin, että ekosysteemin särkeminen saattaa siirtää ongelman toisaalle. Tuhoamisen sijaan pitäisi vahvistaa ekosysteemiä niin, ettei mikään laji pääsisi lisääntymään siinä liikaa.

Lääketieteessä tarvittaisiin Weinsteinin mukaan kokonaisvaltaisempaa ­näkemystä. Lääkäreiden nykyistä suurempi ekologinen tietoisuus voisi vaikuttaa vaikkapa siihen, että turhia antibioottikuureja määrättäisiin vähemmän. Weinstein muistuttaa, että terveillä ekosysteemeillä on suuri merkitys myös ihmisten mielenterveyteen.

– Viheralueet edistävät kaupunki­ekosysteemien toimintaa. Ne saavat myös ihmiset voimaan paremmin.

Hertta Vierula
Kuva: Markku Ojala

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Yksikin kysymys kertoo potilaan pärjäämisestä

Potilaan pärjäämisen tunnetta mittaavan PEI-mittarin osuvuus suomalaisessa terveyskeskusympäristössä on hyvä, ilmeni Elina Tolvasen väitöstutkimuksessa.

Tieteessä
Kuolleisuus väheni 15 prosenttia, kun ensihoitolääkäri osallistui vakavan aivovamman ensihoitoon

Väitöskirjan tehneen Toni Pakkasen mukaan ensihoitolääkärien antamalla hoidolla on myös merkittävä myönteinen kustannusvaikutus yhteiskunnalle.

Tieteessä
Endometrioosista laaja rekisteritutkimus

Tutkimuksen kohteena on 50 000 potilasta, kirjoittaa Yliopisto-lehti.

Ajassa
Metformiinivalmisteille vaatimus nitrosamiinitestauksesta

Euroopan lääkevirasto EMA ja kansalliset lääkeviranomaiset haluavat varmistaa potilasturvallisuuden varotoimenpiteenä.

Kommentti
Turmiolan Tommin kuurot korvat

Koronaviestinnässä olemme siirtyneet sota-ajan selkeydestä pitkittyvän kylmän sodan propagandaan, kirjoittaa Sally Järvelä.

Kolumni
Vanhuksen kuolema

Vuosi 2020 on tehnyt näkyväksi pari lausetta, jotka eivät millään jätä rauhaan, kirjoittaa Jani Kaaro.