Sairaaloiden resurssipulaa epäillään syyksi elinluovutustoiminnan kriisiin.

Elinluovutusten määrä on tänä vuonna romahtanut koko 2000-luvun alhaisimmaksi, ja elinsiirtoa odottavien potilaiden määrä on kasvanut entisestään. Suunta oli nähtävissä jo viime vuonna.

– Ratkaisevinta elinluovutustoiminnassa ja sen sujumisessa ovat sairaalahenkilökunnan asenne ja osaaminen, totesi professori Krister Höckerstedt HYKS:n elinsiirtoyksiköstä elinsiirtoasiantuntijoiden ja potilasjärjestöjen vuotuisessa kokouksessa.

Höckerstedtin mukaan tilanteeseen voidaan vaikuttaa varmistamalla, että jokaisessa keskussairaalassa on elinluovutuksesta vastaava lääkäri ja hoitaja sekä kouluttamalla koko henkilökunta.

– Myös elinluovutustoiminnan kustannusten korvauksista ja rahoituksesta on käynnistettävä keskustelu, Höckerstedt huomautti.

Tällä hetkellä toiminnan rahoitus kuuluu kunnille. Potilasjärjestöt ovat jo pitkään vaatineet rahoituksen vastuun siirtämistä valtiolle.

Vuonna 2006 tehtiin ennätykselliset 294 elinsiirtoa, elinluovuttajia oli tuolloin 109. Viime vuonna elinluovuttajia oli vain 91 ja uuden elimen sai 259 potilasta eli 35 potilasta vähemmän. Alamäki jatkuu: tämän vuoden ensimmäisten kahdeksan kuukauden aikana on elinluovutuksia ollut alle 50. Sekä Norja että Ruotsi ovat menneet edelle elinluovutustoiminnassa.

– Suomessa elinsiirron saaneiden elinaika on jatkuvasti pidentynyt, 20 vuoden kuluttua siirrosta yli puolet potilaista on elossa. Nyt Suomi on menettänyt asemansa Pohjoismaiden elinluovutuksen mallimaana, Höckerstedt totesi.