Hyksin Lastenklinikalla elinsiirron saaneista lapsista selviytyy nykyään 80–95 prosenttia.

Hyksin Lastenklinikalla elinsiirron saaneista lapsista selviytyy nykyään 80–95 prosenttia. Elinsiirron jälkeen kasvu ja kehitys on valtaosin normaalia. Hoitotulokset ovat kansainvälisestikin vertailtuna hyvät.

Lasten elinsiirtotoiminta alkoi Lastenklinikalla vuonna 1986 munuaisensiirrolla. Sen jälkeen siirtoja on tehty yli 400.

Niistä runsas puolet on ollut munuaisensiirtoja ja noin neljännes maksansiirtoja. Viime vuosina toiminta on laajentunut myös keuhkon- ja suolensiirtoihin. Lasten sydämensiirrot alkoivat vuonna 1991 ja keuhkonsiirrot 2007.

Lasten elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty Hyksin Lastenklinikalle.

Lasten elinsiirtojen syyt ovat erilaiset kuin aikuisten. Usein kyse on synnynnäisestä viasta tai sairaudesta, jolloin siirron tarve käy ilmi jo ensimmäisten elinkuukausien aikana.

Lasten elinsiirroissa käytetään valtaosin aikuisilta saatavia elimiä. Tämä asettaa vaatimuksia siirteiden laadulle, sillä lapsella on odotettavissa pitkä ikä siirtoelimen kanssa.

Aikuisen maksaa voidaan pienentää lapselle sopivaksi. Pienten lasten sydämen- ja keuhkonsiirroissa luovuttajan ja saajan on oltava melko samankokoisia ja siirteen odotusajat venyvät usein pitkiksi.

Kuva: Pixmac