Parantuneesta diagnostiikasta huolimatta jopa 74 % keliakiaa sairastavista jää Suomessa vaille oikeaa diagnoosia, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Keliakiadiagnoosit ovat huomattavasti lisääntyneet viime vuosikymmenten kuluessa. Tästä huolimatta 1990-luvulta lähtien tehdyt seulontatutkimukset ovat paljastaneet runsaasti tunnistamattomia tapauksia ja osoittaneet karkeasti 0,5–1,0 % esiintyvyyden kaikissa maanosissa, todetaan Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

LL Sini Lohi tutki keliakian esiintyvyyttä vuosina 1978–80 (Mini-Suomi -aineisto) ja 2000–01 (Terveys 2000 -aineisto) sekä tunnistamattoman keliakian ennustetta kuolleisuuden ja syöpien suhteen (Mini-Suomi -aineisto).

Diagnosoitujen keliakiaa sairastavien määrä nousi kahden vuosikymmenen kuluessa 0,03 %:sta 0,52 %:iin. Parantuneesta diagnostiikasta huolimatta myös keliakiavasta-aineiden avulla löydettyjen, tietämättään keliakiaa sairastavien osuus kasvoi 1,03 %:sta 1,47 %:iin.

Tutkimuksessa osoitettiin sairauden todellisen kokonaisesiintyvyyden nousseen ajan kuluessa; kokonaisesiintyvyys lähes kaksinkertaistui 1,05 %:sta 1,99 %:iin kahdessa vuosikymmenessä. Tutkimus paljasti myös, että parantuneesta diagnostiikasta huolimatta jopa 74 % keliakiaa sairastavista jää Suomessa vaille oikeaa diagnoosia.

Tunnistamatonta keliakiaa sairastavilla ei todettu lisääntynyttä yleistä syöpä- tai kuolleisuusriskiä. Imurauhassyövän, aivoverenkiertohäiriöiden ja hengityselinsairauksien lisääntynyt riski havaittiin, mutta tapausten määrä oli pieni.

LL Sini Lohen lastentautiopin väitöskirja tarkastetaan 22.1.2010 Tampereen yliopistossa.

Kuva: Douglas Stevens/ Pixmac