A(H1N1)-epidemia ei ole ohi tapausmäärien laskusta huolimatta, toteaa THL:n tutkimusprofessori Ilkka Julkunen.

- Kukaan ei pysty arvioimaan, milloin epidemia tulee takaisin laajempana. Mitä suurempi osa väestöstä on välttynyt taudilta tai ei ole saanut rokotetta, sitä todennäköisemmin tauti palaa ja leviää laajemmallekin.

Tähän mennessä laboratoriovarmennettuja tapauksia on Suomessa vajaat 8 000. Jos sairastuneita olisi vaikkapa kymmenkertainen määrä, taudin olisi sairastanut vasta alle 2 % väestöstä.

- Loput 98 % väestöstä tarvitsee rokotteen antamaa suojaa.

Nyt käytössä oleva rokote perustuu Kaliforniassa huhtikuussa 2009 eristettyyn viruskantaan. Siihen verrattuna maailmalla liikkuvien A(H1N1)-viruskantojen pintaproteiinien geeneissä on enintään kuuden aminohapon muutoksia. Kantojen välillä ei toistaiseksi ole vielä merkittäviä eroja.

- Aminohappotasolla muutos vastaa noin yhtä prosenttia. Yksittäiset muutokset osuvat monesti antigeenisesti tärkeille alueille, mutta koska molekyylin rakenteessa on vain vähän muutoksia, rokotteen antama immuunisuoja on toistaiseksi erittäin hyvä.

Epidemian alkuvaiheessa väestöllä ei ollut perusimmuniteettia, joten viruksella ei ole ollut suurta muuntumispainetta.

- Nyt, kun virus on kiertänyt maailmalla noin yhdeksän kuukautta, sen muuntumisnopeus näyttäisi kuitenkin olevan influenssavirukselle tyypillinen.

- Jos virus muuntuu vain noin prosentin vuodessa, nykyinen rokote voi olla käyttökelpoinen myös tulevien epidemiakausien aikana.