Lasten iänmukaisten sosiaalisten taitojen tukemiseen ja käyttäytymisvaikeuksiin on syytä kiinnittää huomiota.

Alle kouluikäisillä epilepsiaa sairastavilla lapsilla oli yleisen älykkyyden ongelmia ja kapea-alaisia erityisvaikeuksia. Noin puolella tutkittavissa ilmeni kehitysvamma tai siihen verrattavissa oleva alentunut älyllinen suorituskyky, kertoo Kati Rantasen väitöstutkimus.

Väitöskirjatyössä tutkittiin alle kouluikäisten epilepsiaa sairastavien lasten neurokognitiivisia toimintoja ja sosiaalista toimintakykyä. Tutkittavat lapset olivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin seurannassa olevia lapsia, joista oli poimittu väestöpohjainen kohortti.

Myös niillä lapsilla, joiden kognitiivinen suoriutuminen oli ikäodotusten mukaista, oli ryhmätasolla vaikeuksia kielellisissä toiminnoissa, lyhtykestoisessa kielellisessä muistissa ja tarkkaavuudessa. Myös epilepsiaa sairastavien lasten vanhemmat arvioivat lapsillaan olevan enemmän tarkkaavuuden ja käyttäytymisen vaikeuksia kuin terveiden ikätovereiden vanhemmat.

Väitöskirjatyöhön liittyi systemaattinen kirjallisuuskatsaus aikaisempiin epilepsiaa sairastavien lasten sosiaalista toimintakykyä käsitteleviin tutkimuksiin.

Aikaisemmat tutkimukset keskittyivät lähes yksinomaan käyttäytymishäiriöihin. Sen sijaan tutkimukset epilepsiaa sairastavien lasten sosiaalisen toimintakyvyn myönteisistä osa-alueista, kuten sosiaalisista taidoista tai sosiaalisesta suoriutumisesta olivat selvästi vähäisempiä. Rantasen mukaan näihin keskeisiin sosiaalisen kompetenssin osa-alueisiin olisi hyvä keskittyä tulevaisuudessa enemmän, jotta saadaan kokonaiskuvaa epilepsiaa sairastavien lasten sosiaalisesta toimintakyvystä.

PsL Kati Rantanen väitöskirja ”Neurocognitive functioning and social competence in preschool children with epilepsy (Alle kouluikäisten epilepsiaa sairastavien lasten neurokognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky)” tarkastetaan 29.9.2012 Tampereen yliopistossa.

Kuva: Panthermedia.