Erikoisalan pitää tuntua omalta

Erikoislääkärikoulutus uudistuu. Alan valinnassa kannattaa ennen kaikkea kuunnella sydäntään.

7.5.2015 00.00

Erikoislääkärikoulutus uudistuu. Alan valinnassa kannattaa ennen kaikkea kuunnella sydäntään.

Erikoisalan valinta on yksi lääkärin elämän merkittävistä päätöksistä, joka määrittelee työnkuvaa ja työhön sijoittumista.

– Nykyään ei käytännössä saa pysyvää lääkärin virkaa ilman erikoistumista. Terveyskeskuksissakin odotetaan yhä enemmän yleislääketieteeseen erikoistumista, ylilääkäri Teppo Heikkilä sosiaali- ja terveysministeriöstä kuvaa.

Kiinnostus alaan on ratkaisevinta. Mieleltään ortopedia ei jatkossakaan kouluteta psykiatriksi.

– Omaa sydäntä kannattaa kuunnella. Tutkimusten mukaan sisäiset motivaatiotekijät, kuten työn sisältö ja työn ja perheen yhteensovittaminen ennustavat tyytyväisyyttä alanvalintaan, hän painottaa.

Ulkoiset tekijät, kuten palkkaus ja alan arvostus ovat alanvalinnassa toissijaisessa asemassa.

– On potilaiden, palvelujärjestelmän ja lääkärienkin etu, että Suomessa on työhönsä motivoituneita erikoislääkäreitä.

Myös pedagoginen yliopistonlehtori Eeva Pyörälä Helsingin yliopistosta korostaa motivaatiota.

– Alan pitää tuntua omalta, kiinnostavalta ja merkitykselliseltä. Osa motivaatiota on se, että alalle erikoistuminen tuntuu mahdolliselta toteuttaa.

Tilastot auttavat rajaamisessa

Erikoislääkäripula uhkaa pahentua esimerkiksi psykiatrian ja fysiatrian aloilla. Sen sijaan kirurgisilla aloilla erikoislääkäreitä koulutetaan runsaasti.

Heikkilä korostaa, etteivät työvoimaennusteet tarjoa lopullista tietoa tulevasta. Varsinkin pienillä aloilla voi olla alueellisia eroja.

– Selvityksiin tutustuminen on hyvä alku. Ne antavat yleiskuvan siitä, millä aloilla on hyvin töitä tarjolla.

Hän muistuttaa, että myös suosituille aloille tarvitaan aina uusia erikoislääkäreitä.

Ensimmäiset kokemukset alasta ovat tärkeitä. Hyvä seniorikollega uran alkuvaiheessa voi ratkaista erikoisalan.

– Opettajat toimivat perusopetuksessa alan käyntikortteina. Opiskelijoiden kesken tieto kulkee nopeasti hyvistä koulutuspaikoista ja ohjaajista, Pyörälä kuvaa.

– Niille, jotka eivät lähde erikoistumaan heti valmistuttuaan nousee tärkeäksi mahdollisuus työn ja perheen yhteensovittamiseen. Silloin esimerkiksi anestesiologia, sisätaudit tai lastentaudit voivat vaihtua työterveyshuoltoon, yleislääketieteeseen tai ihotauteihin, joissa ei ole paljon päivystysrasitusta.

Hakumenettely on pohdinnassa

Erikoislääkärikoulutuksen uudistuksista on ollut epätietoisuutta. Tilanne säilyy erikoistuville toistaiseksi ennallaan, ja muutoksia näkyy aikaisintaan vuonna 2016.

Erikoistumiseen on tulossa hakumenettely. Hakeminen on yliopistojen vastuulla, mutta toteutusta vasta pohditaan.

– Hakumenettelyn tulee olla läpinäkyvä, kohdella kaikkia tasapuolisesti ja se tulee tehdä yhteistyössä yliopistojen ja palvelujärjestelmän kanssa, Heikkilä sanoo.

Koulutuksen tiukempi ohjaus on myös nuorten lääkärien etu. Nyt erikoistumiskoulutukseen on ollut helppo ilmoittautua, mutta erikoistumispaikoista ei ole takeita.

– Jatkossa koulutukseen valitulle pyritään takaamaan sujuva koulutusputki. Joustovaraa pitää toki olla sairastumisen tai perheellistymisen takia.

Laaja-alainen hoito houkutti fysiatriaan

Fysiatriaan erikoistuvalle Mervi Fearnleylle (kuvassa) alanvalinta kirkastui valmistumisen jälkeisessä terveyskeskustyössä. Hän oli pohtinut myös muun muassa sisätauteihin ja liikuntalääketieteeseen erikoistumista.

– Terveyskeskustyössä havaitsi, miten monitahoinen vaikutus eri sairauksilla voi olla ihmisen fyysiseen ja psykososiaaliseen toimintakykyyn. Siitä heräsi kiinnostus, miten eri sairauksien aiheuttamiin toimintahäiriöihin voisi vaikuttaa, hän kertoo.

Osansa valintaan toi fysiatrikollegojen esimerkki. Fysiatrialta palautuneissa epikriiseissä paneuduttiin potilaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti.

Valinta sai sinetin, kun Fearnley aloitti sairaalatyön fysiatrialla ja sai hyvän seniorituen ja työyhteisön. Fearnley työskentelee HUS:n fysiatrian poliklinikalla.

– Olen ehdottomasti oikealla alalla. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikka on kiinnostavaa, ja moniammatillisen tiimin avulla potilaan ongelmiin voi oikeasti vaikuttaa.

Fysiatria on yksi niistä aloista, joille kaivataan lisää erikoislääkäreitä. Fearnley katsoo, ettei ala ole riittävästi esillä perusopinnoissa.

– Fysiatria sopii tuki- ja liikuntaelinsairauksista kiinnostuneelle kollegalle, joka on perusteellisesti paneutuva ja jolla on kykyä moniammatilliseen yhteistyöhön. Tämä ei ole päivystysala, eikä potilaan ongelmien ratkaisu ole usein helppoa tai nopeaa.

Koulutuksen muutokset  tulevat vähitellen

· Erikoistumiskoulutus siirtyi STM:n ohjaukseen 2015.

· Koordinaatiojaos alkaa koordinoida erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sisältöä ja määriä.

· Jaos tekee loppuvuonna selvityksen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritarpeesta.

· Aloituspaikkakiintiöitä pohditaan, mutta päätöksiä  ei ole tehty.

· Myös rahoituksen uudistamista ja painottamista  pula-aloille pohditaan.

Kysymyksiä erikoisalaa pohtivalle:

· Haluatko työskennellä julkisella sektorilla, yksityissektorilla vai molemmissa?

· Millainen päivystysrasitus sinulle käy?

· Haluatko paljon potilastyötä?

· Oletko kiinnostunut diagnostiikasta?

· Kaipaatko toimenpiteitä?