Kainuussa päätetään tänä keväänä maakunnan erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta. Uhkana väijyy koko erikoissairaanhoidon menettäminen Kuopion ja Oulun yliopistollisiin sairaaloihin.

Jos erikoissairaanhoitoa aiotaan tarjota Kajaanissa jatkossakin, on kuntayhtymän investoitava omiin rakennuksiin ja toiminnan kehittämiseen jopa 60 miljoonaa euroa. Toisaalta tuoreiden selvitysten mukaan erikoissairaanhoidon ostaminen kauempaa löisi ison loven aluetalouteen. Samalla karkaisivat kainuulaisten palvelut.

Poliittisia päätöksiä maakunta-kuntayhtymässä on luvassa jo tänä keväänä. Päättäjillä on sosiaali- ja terveysjohtaja

Tuomo Pääkkösen

mukaan kolme vaihtoehtoa: jatkaa vaativaa erikoissairaanhoitoa ja tehdä sen vaatimat investoinnit, pitää Kajaanissa vain perustason erikoissairaanhoito, tai luopua erikoissairaanhoidosta kokonaan.

- Kainuussa on aika tehdä omat päätökset, enää emme voi odottaa valtakunnallisia ratkaisuja.

Luopuminen olisi kallista

Pääkkösen mukaan selvitysten viesti on kirkas: erikoissairaanhoidosta kannattaa pitää kiinni kynsin hampain paitsi palvelujen, myös talouden näkökulmasta. Jos erikoissairaanhoidosta luovutaan, sen mukana katoaa niin paljon työpaikkoja ja verotuloja, että se kerrannaisvaikutuksineen tarkoittaisi 100 miljoonan euron vuosittaisia menetyksiä aluetalouteen. Pelkkä kunnallisverojen menetys olisi 20 miljoonaa. Tämä ilmenee vielä julkaisemattomasta selvityksestä, jonka on tehnyt Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Samalla kainuulaisten matka erikoissairaanhoidon päivystykseen pitenisi jopa 200 kilometriä. Kelan maksamia matkakorvauksia kuluisi vuodessa nelisen miljoonaa euroa enemmän.

Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee asiaa ensi viikolla ja sieltä asia etenee maakuntahallitukseen ja valtuustoon.

- Aion esittää lautakunnalle, että Kainuussa jatketaan vaativaa erikoissairaanhoitoa ja tehdään tarvittavat investoinnit, Pääkkönen sanoo.

Tämä sopii myös tekeillä olevaan ERVA-strategiaan. Pääkkönen toivoo poliittisilta päättäjiltä rohkeutta sitoutua investointeihin.

Lääkärit pitäisivät kiinni palveluista

Kainuun maakunta -kuntayhtymän lääkärikunta on Pääkkösen kanssa samoilla linjoilla.

- On selvää, ettemme halua lopettaa erikoissairaanhoitoa Kainuussa, sanoo lääkärien pääluottamusmies, yleislääketieteen erikoislääkäri

Olli Vesala

.

Kehittämissuunnitelmat koetaan hyvänä uutisena.

Jatko on nyt Kainuun poliittisten päättäjien käsissä. Millaisia terveisiä Vesalalla on heille?

- Jos nyt päätettäisiin, että erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan kauempaa, Kainuun vetovoima lääkärien työpaikkana hiipuisi, kun se nytkään ei ole aivan kiitettävä, Vesala varoittaa.

- En tosin usko, että kainuulaiset päättäjät lähtisivät voimakkaisiin supistuksiin tässä asiassa.

Pääkkönen näkee, että tärkeintä on pitää kiinni osaajista.

- Jos saamme tänne tekijöitä, niin melkein kaikki ongelmat voidaan ratkaista, mutta heitä ei tule, ellei meillä ole tarjota mielenkiintoista ja kehittyvää toimintaympäristöä.

Ruralia-instituutin selvitys saa Vesalan pohtimaan, että syrjäseutujen kannattaa pitää terveyspalveluistaan kiinni, eli jatkaa samoilla linjoilla kuin ennenkin.

- Syrjäseutulisän kaltaisen palkan-lisän maksaminen näyttää kannattavan, jos se auttaa pitämään palveluita yllä. Aluetaloudellinen vaikutus tuo palkkarahat moninkertaisesti takaisin.

Yksikin kunta voi kaataa kokeilun

Kainuun mallia ei vieläkään vakinaisteta. Eduskunta päätti vastikään hallintokokeilun jatkamisesta vuoteen 2016. Alun perin kokeilu käsitti vuodet 2005-2012.

Jatko on nyt Kainuun kuntien käsissä. Parhaillaan valmistellaan kuntayhtymän perussopimusta. Erityisesti rahoitus, eli kuntien maksuosuudet ja valtionosuuksien ohjautuminen aiheuttanevat kädenvääntöä. Valtuustot päättävät asiasta syksyyn mennessä. Kokeilu kaatuu, jos yksikin kunta päättää irtautua kokeilusta.

Kainuussa sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä toisen asteen koulutuksesta vastaa kahdeksan kunnan muodostama Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Ylintä valtaa käyttää vaaleilla valittu maakuntavaltuusto.