Matkailijoille tehtyjen tutkimusten mukaan lähes 70 % Itä- ja Etelä-Aasian matkailijoista kantaa palatessaan suolistobakteeria, johon liittyy moniresistentti ESBL-ominaisuus. Erityisen yleistä se on Intiasta palaavilla.

Mitä huonomman elintarvikehygienian maahan matkustaa, sitä yleisempää on tulla ESBL:n kantajaksi, sanoo infektiosairauksien erikoislääkäri Jaana Syrjänen TAYS:sta. Suuren riskin maita ovat myös Pakistan, Bangladesh ja Thaimaa.

Syrjäsen mukaan matkailija voi yrittää välttää altistusta samoilla keinoilla, joita käytetään tavallisen turistiripulin ehkäisemiseksi: hyvällä käsihygienialla ja varsinkin kiinnittämällä huomiota siihen, mitä syö ja juo.

Riskiin voi jossain määrin vaikuttaa matkakohteen valinnalla.

- ESBL-ominaisuus liittyy enterobakteereihin, joista merkittävimmät ovat normaalit suolistobakteerit Escherichia coli ja Klebsiella. Aivan terveen väestön E. coli -bakteereissa on ESBL-ominaisuutta yhä enenevässä määrin. Se on sitä yleisempi, mitä etelämmäksi Euroopassa ja mitä pidemmälle Aasiaan mennään. Joissain tutkimuksissa on todettu puolella kiinalaisista aikuisista olevan E. coli -ESBL ja thaimaalaisista 60 %:lla.

Syrjänen muistuttaa, että riski saada resistentti mikrobi on selvästi tavanomaista suurempi, jos on ulkomailla sairaalahoidossa.

- Siksi esimerkiksi TAYS:ssa eristetään kaikki potilaat, jotka siirretään sinne ulkomaalaisesta sairaalasta tai jotka ovat olleet ulkomailla sairaalahoidossa puolen vuoden aikana, ennen kuin tulevat TAYS:iin hoitoon ja heistä otetaan seulontanäytteet.

Ei tiedetä, kauanko ESBL säilyy suolistofloorassa. Kotimaahan palattua tilanne todennäköisesti vähitellen korjaantuu.

- Sairaalan ulkopuolella ESBL:n kantajat voivat elää aivan normaalia elämää. Se että ihminen on resistentin mikrobin kantaja, ei aiheuta hänelle ongelmia, niin kauan kuin hän on terve. Sen sijaan ESBL on otettava huomioon hoidon valinnassa, jos sitä kantava ihminen sairastuu.

➤ Lue myös s. 3142-43.