Pohjanmaan asukkaiden terveyteen liittyy arvoitus: miksi maakunnan ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pidempään kuin saman maakunnan suomenkieliset?

Närpiön terveyskeskus purkaa maanantaiaamupäivän ruuhkaa. Istahdamme pohdiskelemaan sosiaalisen pääoman vaikutuksia terveyteen. Koolla ovat terveyskeskuksen johtava lääkäri

Björn Forsén

, johtava hoitaja

Anna-Greta Olsio-Tuisku

ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Gun Forsman

.

He uskovat, että sosiaalinen pääoma vaikuttaa terveyteen myönteisesti. Ei ole sataprosenttista sattumaa, että vireiden pikku kyläyhteisöjen ja talkootyöhengen kyllästämässä Närpiössä asuvat maan vanhimpiin ja terveimpiin kuuluvat ihmiset. Keskisuuressa kunnassa elelee yli kuusi satavuotiasta, kaikki naisia.

Forsén painottaa myös geenien ja muuttoliikkeiden suotuisaa vaikutusta yhteisönsä terveyteen.

- Tällä asialla on hankala spekuloida. Uskon, että julkisen terveydenhoidon ja -hoivan merkitys on sittenkin ollut se perusta, jolle närpiöläisten hyvä terveys vahvimmin rakentuu.

Närpiöön perustettiin jo sata vuotta sitten ensimmäinen oma maaseutusairaala, mikä oli siihen aikaan hyvin poikkeuksellista. Närpiö tuntuu olleen pioneeri terveysasioissa aina: 1958 nousi kunnan nykyinen sairaala, 1978 perustettiin diabeteshoitajan virka, 1995 polkaistiin nuorten huumeiden käyttöä ennalta ehkäisevä ryhmä... Monien hankkeiden perustamiseen kytkeytyvät vahvasti sanat "Närpiö perusti omin varoin".

Ruotsi vaikuttaa myönteisesti

Myös Amerikan muuttoliike 1920-luvulla ja 1960-luvun aalto Pohjanlahden yli Ruotsiin ovat ainakin epäsuorasti edistäneet närpiöläisten terveyttä, närpiöläiset terveysvaikuttajat arvioivat.

Terveys- ja turva-ajattelu rantautui Närpiöön sekä hyvässä että pahassa Ruotsin-kontaktien ja paluumuuttajien mukana. Ruotsinvaikutteiden hyvää seurausta on yleisen terveystietoisuuden lisääntyminen. Kolikon kääntöpuolella on Forsénin mukaan se, että terveyden vaaliminen menee joillakin liiallisuuksiin.

Länsiyhteyksien piikkiin menee sekin, että närpiöläiset vaativat paljon myös julkiselta terveydenhuolloltaan, joka epäsuorasti edistänee kansanterveyttä.

Forsén, Olsio-Tuisku ja Forsman ovat yhtä mieltä siitä, että närpiöläiset tuskin noudattavat sen terveellisempiä elintapoja kuin teuvalaiset. Esimerkiksi nuoriso ryyppää vähintään yhtä usein kuin Etelä-Pohjanmaan suomenkieliset nuoret.

Yhteisöllisyys, varallisuus vai koulutus?

Närpiön itäisen naapurin Teuvan terveyskeskuksen johtava lääkäri

Markku Salomäki

on närpiöläisten tapaan paljon pohtinut myös sosiaalisen pääoman vaikutuksia. Hänkään ei ole päätynyt yksiselitteisiin syihin.

- Esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen sairastavuustilastoissa Närpiön vakioidut indeksiluvut ovat monissa sairauksissa selkeästi alemmat kuin Teuvan vastaavat luvut.

Salomäki muistuttaa, että terveyteen vaikuttavat edullisesti muutkin tekijät kuin sosiaalinen pääoma.

- Espoossa on Suomen terveimpiin kuuluvat ihmiset, mutta siellä ei varmaan esiinny kovin paljon yhteisöllisyyttä. Olisiko espoolaisten hyvässä terveydessä kuitenkin kyse elämänhallinnasta, joka liittyy koulutustasoon ja varallisuuteen, Salomäki pohtii.

Hän arvelee, että yhteisöllisyys voi edistää terveyttä samoin kuin varallisuus ja koulutus.

Teuvan ja Närpiön terveyserojen salat eivät avaudu ainakaan maallikolle. Ikä-, väestö ja elinkeinorakenne on molemmissa kunnissa hyvin samantapainen. Teuvalaisiltakaan ei puutu sosiaalista pääomaa. Kunnassa harrastetaan ja liikutaan yhdessä ja erikseen, on kulttuuririentoja, yhteisiä hankkeita ja runsaasti yhdistyksiä.

Salomäki huokaa, mahdollisia selityksiä on monia: geenit, eteläpohjalainen ittellisyys eli jääräpäisyyttä lähentelevä omaehtoisuus ja ruokavalion erot.

Puhumme väestöjen mentaliteettierojen mahdollisista vaikutuksista. Salomäki uskoo, että teuvalainen asenne elämään, työhön ja yrittämiseen voi muodostua myös taakaksi. Hän innostuu vertailemaan työkyvyttömyysindeksejä. Närpiön sataan sidottu indeksiluku on viime vuosina liikkunut 70:n ja 80:n välillä, kun se Teuvalla on ollut yli 120.

- Onkohan Närpiössä joustavammat työmarkkinat, kun taas teuvalaiset paahtavat itsensä loppuun täysillä?

Ittellisyys säätää myös syömisiä, juomisia ja liikkumisia; niitä ei teuvalainen muuta, ennen kuin hän varmasti tietää, että päätös on oma. Itse tehty.

- Uskon, että ruokavalion merkitys on aika suuri. Ravitsemustutkimukset viittaavat siihen, että Etelä-Pohjanmaalla erityisesti miehillä on hyvin konservatiiviset asenteet ja sen mukainen ruokavalio, Salomäki sanoo.

Rajanaapurit vastakkain

Närpiö

9 500 asukasta

91 % väestöstä ruotsinkielisiä

Närpiössä yhteensä 37 kansallisuuden edustajia

Osa Vaasan sairaanhoitopiiriä

Teuva

6 200 asukasta

99 % väestöstä suomenkielisiä

Uskonnollisten yhteisöjen vaikutus melko merkittävä

Osa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä