Erityisesti HYKS:n operatiivinen tulosyksikkö kärsii nyt sairaanhoitajapulasta. Tätä vajetta lievittämään tulee pian filippiiniläisiä sairaanhoitajia, jotka aloittavat työnsä leikkaus-, anestesia- ja vuodeosastoilla Meilahden, Töölön, Herttoniemen, Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa sekä Kirurgisessa sairaalassa.

Kaksikymmentä filippiiniläistä sairaanhoitajaa aloittaa työnsä HYKS:n operatiivisessa tulosyksikössä tässä kuussa. HYKS-sairaanhoitoalue, Opteam ja Laurea-ammattikorkeakoulu tekevät yhteistyötä hankkeessa, jonka tavoitteena on hankkia kokemusta ja luoda hyviä käytäntöjä ulkomaisten sairaanhoitajien rekrytoimiseksi.

– Hanke alkoi parisen vuotta sitten, ja silloin sairaanhoitajatyövoiman tilanne oli hieman erilainen kuin nyt. Lama on tasannut jonkin verran pulaa sairaanhoitajista, mutta tälläkin hetkellä on 130 sairaanhoitajan vajaus HYKS:n operatiivisessä tulosyksikössä, kertoo HYKS:n henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää.

HUS haluaa myös turvata osaavan työvoiman saatavuuden tulevina vuosina. Seuraavien 10 vuoden aikana eläkkeelle jää noin 2 400 hoitajaa.

Sairaanhoitajien koulutus korkeatasoista Filippiineillä

Sillanpää kertoo, että hanketta on valmisteltu huolellisesti. Pilottihankkeen tarkoituksena on kehittää HUS:lle toimintamalli, jolla voidaan tulevaisuudessa rekrytoida osaavaa henkilökuntaa ulkomailta ja kotouttaa työntekijät suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Pyrkimyksenä on niin ikään olla mukana kehittämässä valtakunnallisia hyviä käytäntöjä terveydenhuollon työvoiman turvaamiseksi.

Sillanpää toteaa, että sairaanhoitajien koulutus on korkeatasoista Filippiineillä. Siksi hoitajia halutaan nimenomaan sieltä.

Palkka ja työsuhteen ehdot samat kuin suomalaisilla

Sairaanhoitajat sijoittuvat pareittain kymmenelle leikkaus-, anestesia- ja vuodeosastolle Meilahden, Töölön, Herttoniemen, Jorvin ja Peijaksen sairaaloihin sekä Kirurgiseen sairaalaan.

– Palkka ja työsuhteen ehdot määräytyvät samalla tavalla kuin suomalaisilla sairaanhoitajilla. Alussa filippiiniläiset sairaanhoitajat ovat harjoittelijoita. Tällöin he saavat sairaanhoitajan palkan, josta vähennetään normaalin käytännön mukaan 5 %, Sillanpää sanoo.

Tehy haluaa lisätä terveydenhuoltoalan vetovoimaa

Tehyn mielestä koulutetusta työvoimasta ei ole pulaa terveydenhuollossa, vaan ongelmana on pikemminkin se, että koulutetut ihmiset eivät pysy työpaikoissaan.

– Terveydenhuoltoalan ulkopuolella työskentelee noin 35 000 lähi- ja sairaanhoitajaa. Syitä alalta lähtemiseen ovat mm. palkkaus, työn raskaus ja johtamisongelmat. Näistä asioista pitäisi nyt puhua, vaatii kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi Tehystä.

Koivuniemen mukaan Suomessa jo asuvista maahanmuuttajista löytyisi varmasti koulutettua väkeä terveydenhuoltoalalle. Heillä on hyvä kielitaito, ja he ovat jo kotiutuneet Suomeen hyvin.

– Myös paluumuuttajien rekrytointia terveydenhuoltoon pitäisi miettiä. Jos nämä keinot eivät riitä, vasta sitten tulisi ajatella työvoiman hankkimista ulkomailta. Useat projektit tuovat parhaillaan hoitajia muista maista, mm. Unkarista ja Kiinasta. Tämän vuoksi Tehy on laatinut eettisen rekrytoinnin ohjeet.

Tehyn mielestä ulkomailta tulevan hoitajatyövoiman kielitaito on suuri ongelma. Työnantajalla on vastuu ulkomaisen työntekijän riittävästä kielitaidosta. Koivuniemi toteaakin, että silloin kun maahanmuuttajien kielitaito on riittävä ja työnantaja noudattaa TES:iä ja Suomen lainsäädäntöä kaikilta osin sekä toimii eettisen rekrytoinnin periaatteiden mukaisesti, ulkomaisten työntekijöiden tulo on hyvä asia.

– Pulmana on se, että riittävää kielitaitoa ei ole määritelty missään, vaikka laki sitä edellyttääkin. Kyse on ennen kaikkea potilasturvallisuudesta. Olen ymmärtänyt, että HUS kyllä tekee tässä asiassa hyvää työtä, Koivuniemi huomauttaa.

Ulla Toikkanen

Kuva Pixmac