FinOHTAn tuore raportti: Endoskooppisen sympatektomian tieteellinen näyttö puutteellista

Endoskooppisen sympatektomian tehoa liikahikoiluun ja punehtumiseen ei voida tieteellisesti luotettavasti osoittaa. Näin todetaan Stakesin alaisen terveydenhuollon menetelmiä arvioivan FinOHTAn raportissa.

Raportti julkaistiin Stakesin internetsivuilla tämän viikon alussa.

Sympaattisen hermorungon katkaisu on menetelmänä tunnettu jo viime vuosisadan alussa, ja nykyisin hoito tehdään tähystysleikkauksena. Siinä katkaistaan ja salvataan puristimilla rintarangan yläosan sympaattinen hermorunko tavoitteena hillitä hermoston ylitoiminnasta johtuvaa liikahikoilua kasvoilla ja yläraajoissa. Hoitoa on alettu käyttää myös sosiaalisten tilanteiden pelon hoitoon.

Menetelmän tehosta ja etenkin sivuvaikutuksista on keskusteltu lääketieteen piirissä pitkään ja kiivaasti.

FinOHTA löysi kirjallisuushaulla yhteensä 195 artikkelia. Yhdessäkään ei ollut verrattu endoskooppista sympatektomiaa johonkin muuhun hoitoon tai pelkkään seurantaan. Menetelmän seurantatutkimuksia ilman verrokkiryhmää oli kaikkiaan 17, mutta raportin laatijat pitivät niiden menetelmällistä laatua heikkona.

Tuloksellista, muttei riskitöntä

Valtaosalla leikatuista potilaista käsien liikahikoilu ja kasvojen punehtuminen väheni. Asiakastyytyväisyys oli yleensä hyvä tai kohtalainen. Kuitenkin vain yhdessä tutkimuksessa kaikkia potilaita oli seurattu vähintään kahden vuoden ajan. Sympatektomian vaikutusajaksi arvioidaan yleensä yhdestä kahteen vuotta.

FinOHTA pitää vaikuttavuustuloksia epäluotettavina, koska tutkimusmenetelmissä oli vakavia puutteita. Arvio vaikuttavuudesta perustui lähes aina vain potilaan omaan käsitykseen, ei vertailukelpoisiin mittareihin.

Endoskooppiseen sympatektomiaan liittyy välittömien komplikaatioiden riski, jota on raportoitu suurimmillaan runsaalla kymmenellä prosentilla. FinOHTA arvioi komplikaatiot aliraportoiduiksi. Osa komplikaatioista on vakavia.

Tavallisin komplikaatio on korvaava liikahikoilu vartalolla rintojen alapuolella, ja se voi olla huomattavan runsastakin. Muita haittoja ovat muun muassa käsien ja kasvojen kuivuminen, makuhikoilu sekä krooninen kipu.

Keuhkojen ja keuhkopussin alueen komplikaatioina esiintyi muun muassa veren, ilman ja imunesteen vuotoa rintaonteloon, keuhkokuumetta, keuhkon kasaanpainumista ja ohimenevää hengenahdistusta.

Neurologisina komplikaatioina on raportoitu muun muassa aivoemboliaa ja Hornerin oireyhtymää.

Lääkäriliitto pyysi selvityksen

FinOHTAlta raportin tilasi Lääkäriliitto, jonne on tullut valituksia potilailta. Myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja Potilasvakuutuskeskus ovat käsitelleet toimenpiteestä seuranneita kanteluja ja valituksia.

Puolueettoman selvityksen tavoitteena oli selvittää, onko torakaalinen sympatektomia lääkärin eettisten ohjeiden mukainen tehokas ja tarkoituksenmukainen hoitomuoto.

Lääkäriliitto valvoo myös lääkärinpalvelujen markkinointia, josta on annettu erilliset ohjeet. Ohjeiden mukaista on markkinoida vain sellaisia hoitoja, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä ja perustuvat tutkimukseen ja lääketieteelliseen kokemukseen.

Markkinointiohjeissa korostetaan myös, että lääkärin ammatista, lääkäristä ja hänen tarjoamistaan palveluista on annettava asiallinen kuva. Markkinoinnin on oltava asiallista, luotettavaa ja hyvän tavan mukaista. Ylisanojen ja vertailumuotojen käyttö on kiellettyä, eikä markkinoinnilla saa luoda tarpeetonta terveyspalvelujen kysyntää.