Geeni säätelee pogostantaudin ankaruutta
Immuunipuolustusjärjestelmään liittyvä alttiusgeeni voi selittää vaikeita nivelvaivoja, joita osa suomalaisista saa hyttysen välityksellä leviävässä taudissa.
Immuunipuolustusjärjestelmään liittyvä alttiusgeeni voi selittää vaikeita nivelvaivoja, joita osa suomalaisista saa hyttysen välityksellä leviävässä pogostantaudissa eli nivelrokossa, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Tutkimuksen mukaan alttius sairastua oireelliseen Sindbis-virusinfektioon sekä taudin pitkittyminen ja erityisesti pitkittyneet niveloireet ovat yhteydessä tiettyyn ihmisen immuunipuolustusjärjestelmään kuuluvaan kudosantigeenimuotoon (DRB1*01).
Infektion sairastaneilla erityisesti reumatekijä ja myös eräät muut autovasta-aineet olivat selvästi kohonneet kolmen vuoden kuluttua sairastumisesta. Sindbis-virus kykeni infektoimaan eri erilaistumisvaiheessa olevia lihassoluja ja ilmeisesti aiheuttamaan kudostuhoa lihaksissa.
Väestöpohjainen tutkimus osoitti, että tärkein virusinfektion riskitekijä oli hyttysenpistoille altistuminen, mutta myös metsässä ja suolla liikkuminen osoittautui itsenäiseksi riskitekijäksi. Mitä useammin hyttynen oli pistänyt, sitä suurempi infektioriski oli.
Sairauden itämisajaksi tarkentui neljä päivää. Tartunnan saaneilla havaittiin enemmän nivel- ja sidekudossairauksia kuin verrokeilla.
Tutkimuksessa eristettiin ensimmäinen suomalainen Sindbis-viruskanta hyttysistä. Viruskantojen perimän analyysi osoitti, että virus kiertää paikallisesti Pohjois-Euroopassa esiintymisalueillaan eikä saa jatkuvasti uutta kantaa Afrikasta.
Suomessa peräti viidellä prosentilla väestöstä on viruksen vasta-aineita merkkinä sairastetusta infektiosta.
Master of Medical Science Jussi Sanen väitöskirja "Sindbis virus as a human pathogen – Epidemiology, virology, genetic susceptibility and pathogenesis" tarkastetaan Helsingin yliopistossa 8.9.
Kuva: Pixmac