Tampereen yliopiston väitöstutkimuksessa gluteeni hajosi tehokkaasti lyhyiksi peptideiksi. Pilkotut peptidit eivät enää aiheuttaneet voimakasta tulehdusreaktiota keliakian solu- ja kudosviljelymalleissa in vitro.

Nykyisin ainoa hoitokeino keliakiaan on gluteenin täydellinen välttäminen. Potilaille se on usein hankalaa ja siksi dieetistä poiketaan helposti.

Keliakia on autoimmuunivälitteinen sairaus, jonka aiheuttavat vehnän, rukiin ja ohran prolamiinit (gliadiini, sekaliini, hordeiini). Kyseisten prolamiinien korkea proliini- ja glutamiinipitoisuus tekee näistä hyvin vaikeita hajotettavia ihmisen ruoansulatuskanavan entsyymeille.

Viime vuosina vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä on alettu ehdottaa keliakian hoitoon. Yksi tutkimussuuntaus on gluteenin pilkkominen vaarattomaan muotoon erilaisilla entsyymivalmisteilla jo ennen kuin se pääsee ohutsuolen limakalvolle.

FM Satumarja Stenmanin sisätautiopin ja solubiologian alaan kuuluva väitöskirjatutkimuksessa entsyymeinä käytettiin idätettyjen viljojen jyvistä eristettyjä proteaaseja. Nämä entsyymit osallistuvat luonnossa gluteenin täydelliseen pilkkomiseen viljakasvien jyvissä ja saattavat siten olla varsin varteenotettava vaihtoehto gluteenin hajottamiseen myös elintarvikkeista.

Tutkimuksessa gluteeni hajosi tehokkaasti lyhyiksi peptideiksi. Pilkotut peptidit eivät enää aiheuttaneet voimakasta tulehdusreaktiota keliakian solu- ja kudosviljelymalleissa in vitro. Näitä entsyymejä voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää joko keliakian lääkehoidon kehittämiseen tai uusien, ravinteikkaampien ja maukkaampien gluteenittomien elintarvikkeiden valmistamiseen. Esimerkiksi ruista voitaisiin näin turvallisesti lisätä gluteenittomiin leipomotuotteisiin.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin myös yleisesti keliakian erilaisia solu- ja kudosviljelymalleja ja niiden toimivuutta keliakiatkimuksessa.

Ulla Järvi

Kuva: Pixmac