Kausi-influenssaa vastaan rokotetuilla H1N1-tartunnan riski väheni selvästi. Asiaan voi vaikuttaa myös moni muu tekijä, tutkijat painottavat.

Influenssaepidemia tartutti eniten pikkulapsia ja 10–39-vuotiaita ihmisiä Meksikossa kevään ja kesän aikana. H1N1-tartuntoja raportoitiin yli 63 000, joista lähes 7 000 vahvistui laboratoriokokeella.

7 000:sta sairastuneesta 92 % selvisi taudista polikliinisellä hoidolla, 7 % lähetettiin sairaalahoitoon, jossa he toipuivat, ja alle 1 % sairastuneista kuoli.

Eniten tartuntoja (56 %) oli 10–39-vuotiailla. Kuolleisuuskäyrä oli J:n muotoinen: suurin riski oli 70-vuotiailla ja sitä vanhemmilla.

Neljännen sairauspäivän jälkeen jokainen lisäpäivä ennen sairaalaan lähettämistä nosti kuolemanriskiä liki 20 %. Pitkäaikaissairauksia potevilla kuolemanriski oli kuusinkertainen.

Raskaana olleet kotiin epidemiahuipun ajaksi

Raskaana olleista 63 naisesta 4 kuoli H1N1-tartuntaan. Määrä on pienempi kuin USA:ssa vastaavana ajankohtana tehdyssä tutkimuksessa. Tutkijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että Meksikossa kaikki raskaana olevat työssäkäyvät naiset lähetettiin kotiin epidemiahuipun aikana.

Raskaana olleet, H1N1-tartuntaan kuolleet eivät olleet saaneet viruslääkitystä ensimmäisten 48 tunnin aikana eikä heitä ollut rokotettu tautia vastaan. Tutkijoiden mukaan viruslääkitys tulisi aloittaa raskaana olevilla heti oireiden ilmettyä.

Kausi-influenssarokotus vähensi H1N1-riskiä

Kausi-influenssaa vastaan rokotetuilla H1N1-tartunnan riski väheni 35 %. Kausi-influenssarokotteen mahdollisesta tehosta H1N1-virusta vastaan tutkijat toteavat, että asia on kiistanalainen.

- Ne meksikolaiset, joita on rokotettu kausi-influenssaa vastaan vuodesta 1977 sellaisella rokotteella, jossa on myös H1N1-komponentteja, ovat voineet hyötyä risti-immuniteetista. Nuorten ihmisten kohdalla sairastuvuuteen vaikuttaa varmasti myös suuri todennäköisyys altistua virukselle päivittäisessä elämässä, mutta yli 60-vuotiailla saattaa olla jonkinlainen immuniteetti H1N1-virusta vastaan.

Lancetissa julkaistua tutkimusta kommentoineet tutkijat arvioivat, että koulujen sulkeminen ja massatapahtumien peruminen hillitsivät epidemian leviämistä Meksikossa.

Tutkimuksen tiedot saatiin klinikoilta, jotka kuuluvat Mexican Institute for Social Security -verkostoon.

Jaana Ahlblad
Kuva: Pixmac