Ajan­kohtai­sta

Harjun terveydessä opetellaan uusia toimintatapoja

Mehiläisen ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän yhteisyritys Harjun terveys Oy aloitti tammikuussa.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1
Tanja Reilin
Tanja Reilin
– Lääkärit sitoutuvat paremmin paikkakunnille, joissa voi suorittaa ehjän erikoistumisputken, kertoo Lääkärisopimuksen luottamusmies Niko Korpi.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä kilpailutti viime keväänä sote-keskuspalvelujen hankinnan. Kumppaniksi tuli Mehiläinen Oy, joka omistaa yhteisyrityksestä 51 prosenttia. Yritys tuottaa Lahden, Nastolan, Kärkölän ja Iitin asukkaille perustason avosairaanhoidon, suun terveydenhuollon, fysioterapian ja terveyssosiaalityön palveluja.

Harjun terveyden käyttöön tulee Mehiläisen digialusta, joka sisältää esimerkiksi ympäri vuorokauden palvelevan digiklinikan. Yhtymä voi halutessaan laajentaa digialustan käyttöä myös muihin kuntiin ja erikoissairaanhoidon palveluihin.

– Potilas saa muutamassa minuutissa yhteyden lääkäriin digiklinikassa, kuvaa Harjun terveyden johtava lääkäri Hanna Suurmunne.

Digiklinikalla on sairaanhoidon, ohjauksen ja neuvonnan, suun terveyden sekä mielenterveyspalveluiden asiointikanavat.

Etulinjassa olevat yleislääkärit vastaavat sairaanhoidon kanavassa asiakkaiden viesteihin joka päivä kello 7–23. Hoitajien hoidon tarpeen arviointiin pääsee vuorokauden ympäri. Ammattilainen ohjaa potilaan eteenpäin omalle terveysasemalle, jos asia ei hoidu sähköisesti.

Muutos haastaa työntekijät ja potilaat

Vastaava lääkäri Minna Honkanen kertoo, että sekä potilaat että työntekijät opettelevat parhaillaan uusia toimintatapoja. Harjun terveydessä siirrytään portaittain moniammatilliseen tiimimalliin, jossa työskentelee lääkäreitä, hoitajia, psykiatrisia sairaanhoitajia sekä fysioterapeutti ja sosiaaliohjaaja.

Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen potilaalle valitaan oikea hoitotiimi ja nimetään oma yhteyshenkilö. Yksi tiimi vastaa runsaan 15 000 asiakkaan väestöstä.

Omia vastaanottohuoneita tiimityömallissa ei enää ole. Töitä tehdään yhdessä suuressa tiimihuoneessa.

Suurmunnen mukaan kaikille lääkäreille tiimityömalli ei ole omin tapa tehdä työtä. Työntekijät ovatkin joutuneet arvioimaan, mikä on heille sopiva tapa työskennellä uusissa oloissa.

– Lahteen tulee seitsemän tiimiä, joista kuusi on nyt toiminnassa. Rakennamme parhaillaan diabetestiimiä, joka vastaa muun muassa vaativien diabetespotilaiden hoidosta.

Ylikuormitustakin esiintynyt

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymältä siirtyvillä terveysasemilla on ollut murrosvaiheessa resurssipula, koska syksyllä ei saatu muutoksen vuoksi rekrytoitua lääkäreitä. Vuokralääkäreitäkään ei ollut mahdollista saada. Näin sanoo Harjun terveyden Lääkärisopimuksen luottamusmies, asiantuntijalääkäri Niko Korpi.

– Harjun terveys on kuitenkin pyrkinyt pitämään tavoitteista kiinni, ja kaikki potilaiden ylivuoto on valunut ylimääräisenä valmiille listoille, huomauttaa Korpi.

Koulutukset eivät ole vielä alkaneet Harjun terveydessä. Tiimimalliin on tarkoitus siirtyä helmikuussa.

Korven mukaan näyttää siltä, että Itäinen lähiklinikka ja Nastolan terveysasema ovat selviytyneet muutoksesta parhaiten. Lääkärit eivät ole olleet ylikuormittuneita.

– Pääterveysasemalta sen sijaan useampi lääkäri raportoi ylikuormituksesta. Työpaikan vaihtoa on väläytelty.

Yleislääketieteeseen erikoistuville siirtymäaika

Harjun terveys ei ole saamassa täysiä erikoistumiskoulutusoikeuksia. Helsingin yliopisto on myöntämässä oikeuksia vain yleislääketieteen erikoistumiseen. Erikoislääkärikoulutukseen kuuluvaa yhdeksän kuukauden terveyskeskusjaksoa ei voi suorittaa. Korven mielestä nuorten lääkäreiden alueelle hakeutuminen todennäköisesti heikentyy.

Lue myös

– Lääkärit sitoutuvat paremmin paikkakunnille, joissa voi suorittaa ehjän erikoistumisputken.

Yleislääketieteeseen erikoistuvien palvelujen kertymiseen tulee siirtymäaika. Lääkäreille on neuvoteltu erillissopimukset yliopistojensa kanssa, etteivät palvelut katkea työnantajan vaihtumisesta huolimatta.

Korpi toteaa, että muilla alueilla tällaisia keinotekoisia esteitä ei ole luotu.

– Esimerkiksi Tampereen erva-alueella yksityinen perusterveydenhuollon toimija kouluttaa nuoria lääkäreitä yhteistyössä kunnallisten toimijoiden ja yliopistojen kanssa.

Korven mukaan YEK- ja erikoistumispalvelujen kertyminen onnistuu, koska koulutettavilla on lain edellytykset täyttävät työsopimukset. Hänestä asia on järjesteltävissä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030