Parikymmentä vuotta sitten aluesairaalan sydänlääkäri sai rytmihäiriölähetteen. Sen mukaan nuorella laulajattarella oli tykytyksiä. Ne olivat vaivanneet opiskeluajoista lähtien muutaman kerran vuodessa. Tykyt alkoivat ja loppuivat äkkiä ja kestivät minuuteista varttituntiin. Tällöin syke vaikutti ranteesta mitaten olevan noin 190/min ja tasainen ja säännöllinen. Vointi oli tykytyksestä huolimatta hyvä.

Stressi ja jännitys tuntuivat pahentavan rytmivikaa. Kerran jumputus oli ilmaantunut häissä kesken laulun vajaan minuutin ajaksi. Ruumiilliset rasitukset olivat kuitenkin aina sujuneet hyvin: laulajatar harrasti hölkkäämistä monta kertaa viikossa.

Lähettävä lääkäri ei ollut todennut kliinisessä tutkimuksessa mitään erikoista. EKG oli ollut normaali, eikä tykytystä ollut saatu nauhalle.

Sydänlääkäri soitti potilaalle. Kävi ilmi, että vaikka potilas vaikutti kaiken kaikkiaan terveeltä, toiminnallisia vaivoja oli aika lailla. Migreeni särki päätä toisinaan. Niskat jumiutuivat ajoittain, mikä saattoi aiheuttaa huimausta. Sydän muljautteli joskus myös rytmihäiriöiden välillä. Happoa pyrki ruokatorveen ja suuhun. Paksusuoli pätki ulosteen usein papanoiksi. Uni oli katkonaista, varsinkin kun oli tulossa tärkeä esiintyminen. Kuukautiset olivat kivuliaat, mutta ehkäisyä sinkkulaulajatar ei tarvinnut.

Rytmihäiriö vaikutti vaarattomalta supraventrikulaaritykytykseltä, johon annettiin suulliset ja lähetettiin kirjalliset ohjeet yskäisyineen, valsalvoineen, karotishierontoineen ja jalkojen kohotuksineen. Kerrottiin myös, että tavallisesti vaarattomalle, pienten sähkövirtojen silmukkamaisesta kierrosta johtuvalle tykytykselle altistava sähköratajärjestelmä voi sijaita monessa kohdassa eteisten ja kammioiden rajoilla. Rata olisi kuitenkin todennäköisesti mahdollista löytää sydämensisäisillä tutkimuksilla – ja tällöin myös katkaista.

Ymmärrettävästi toimenpide kuulosti pelottavalta. Siispä sovittiin pidettävän yhteyttä, jos oire pahenee.

Mitä sitten tapahtui?

1)Vika osoittautui myöhemmin eteisvärinäksi, joka aiheutti halvauksen.

2)Sydämessä diagnostisoitiin muutaman vuoden kuluttua dilatoiva sydänlihassairaus.

3)Myöhemmin todettiin pitkän QT:n oireyhtymä, joka tuli esille vasta rasitustestissä.

4)Rytmihäiriö vei hautaan.

Katso vastaus Lääkärilehdestä 6/2017 tai tästä linkistä.

Kuva: Panthermedia