Mitkä asiat painottuisivat, jos Hippokrateen vala kirjoitettaisiin nyt? Pian valmistuva lääkäri, terveyskeskussairaalan ylilääkäri, yksityissairaalan johtaja ja teho-osaston ylilääkäri sovittivat Hippokrateen viittaa harteilleen.

Potilaan paras nousee kaiken lähtökohdaksi, kun nykylääkärit pohtivat, mitä meidän aikamme Hippokrateen pitäisi valaansa kirjata.

- Potilaan paras on aina asetettava etusijalle, ja kaikki muu juontuu siitä, tiivistää

Leena Niinistö

, Vantaan terveyskeskuksen Katriinan sairaalan ylilääkäri.

Potilaan parhaan pitää olla lääkärin mielessä etusijalla myös silloin, kun rahasta on pula, tai jos yhteiskunta painostaisi johonkin muuhun.

Aina potilaan parhaan arviointi ei tosin ole helppoa ja silloin on valittava eri hoitotavoista vähiten haitallinen. Tässä tarvitaan usein myös ammattitoverin apua. Neuvoa kysyttäessä tullaan kollegiaalisuuteen, toiseen tärkeään asiaan, josta nykyisinkin on hyvä valalla vannoa.

- Valassa pitää painottaa oikeaa kollegiaalisuutta: kollegiaalisuus ei saa olla virheiden peittämistä, mutta ei mollaamistakaan. Tarvitaan uskallusta arvioida objektiivisesti omaa ja muiden työtä, rehtiyttä myöntää sattunut hoitovirhe potilaalle, ja nöyryyttä pyytää kollegan neuvoja ajoissa, näkee teho-osaston ylilääkäri

Kari Saarinen

Seinäjoen keskussairaalasta.

Myös ortopedian ja traumatologian dosentti, helsinkiläisen yksityissairaala Klinikka 22:n vastaava johtaja

Jan Lassus

kirjoittaisi kollegiaalisuuden uuteen valaan.

- Kollegan moittiminen on harvoin potilaan etu, päinvastoin potilas vain ahdistuu enemmän. Sen sijaan pitäisi syyllistä etsimättä miettiä sitä, miten asia korjataan, Lassus pohtii.

Leena Niinistö näkee kollegiaalisuuden paitsi yhteistoimintana potilaan parhaaksi, myös vastuunottona ammattitovereista, virheiden ennaltaehkäisynä ja niistä oppimisena. Kyse ei saa olla huonojen suoritusten peittelemisestä.

Jan Lassus korostaisi Hippokrateen tapaan opettamaan sitoutumista.

- Kukaan ei ole valmis lääkäri, vaan ammattitaidon oppiminen on elämänikäinen prosessi, jossa tarvitaan vanhempien ja viisaampien neuvoja.

Tänä keväänä Oulun yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi valmistuva

Fiia Gäddnäs

antaa saamalleen opetukselle suuren arvon.

- On eettistä toimintaa parhaimmillaan tehdä opetustyö mahdollisimman hyvin ja ottaa siten vastuu tulevaisuuden lääkäreiden ammattitaidosta.

Raha lääkärin ja potilaan välissä

Hippokrateen valassa ei puhuta priorisoinnista, eikä sen pitäisi Jan Lassuksen mielestä kuulua lääkäreille nykyäänkään. Hän näkee rahan tulleen entistä tärkeämmäksi sekä yksityisessä että julkisessa terveydenhuollossa, ja lääkäreiden joutuneen sen myötä uuteen rooliin. Raha ei silti saisi tulla lääkärin ja potilaan väliin, vaan lääkärin pitäisi pystyä tekemään kaikkensa ihmisen kärsimystä lieventääkseen. Tämän Lassus kirjoittaisi Hippokrateen valaan.

- Varmaankin yksityisellä puolella raha on kipeämpi asia. Minulle raha merkitsee hoitavia käsiä ja koulutusta. Tosin kyllä meilläkin nähdään sitä, että potilaat eivät käytä tarpeellisia lääkkeitä, koska ne ovat liian kalliita, Leena Niinistö pohtii.

Priorisointia Niinistö ei mainitsisi uudessa valassa: sen sijaan pitäisi saada aikaan yhteiskunnallinen sopimus priorisoinnista niin, ettei se koskaan jäisi niukkojen resurssien keskellä taiteilevan päivystävän lääkärin hartioille.

- Priorisointia on pakko harrastaa. Se ei lähde rahasta, vaan potilaan parhaasta: aina ei ole potilaan edun mukaista pitkittää kärsimystä tehottomilla hoidoilla. Kaikille ei pidä tehdä kaikkea, mutta tarpeellista ei pidä jättää tekemättä vain siksi, että se maksaa, Saarinen ajattelee.

Hän painottaa, ettei raha tai yhteiskunnallinen asema saa ratkaista sitä, kuka pääsee hoitoon.

- Teho-osastolla köyhät ja rikkaat ovat samalla viivalla, mutta yksinkertaisemmissa hoidoissa varakas voi hankkia hoitonsa yksityiseltä puolelta paljon nopeammin. Se ei ole oikein.

Myöskään Fiia Gäddnäs ei viittaisi valassa priorisointiin.

- Lääkäri voisi valassa luvata toimia niin - esimerkiksi yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumalla - että tasa-arvo ihmisten välillä toteutuisi terveydellisissä asioissa, Gäddnäs pohtii.

- Lääkäreitä kuunnellaan asiantuntijoina, siksi heidän pitää tuoda kaikissa tehtävissään esille sitä, että yhteiskunnan velvollisuus on pitää huolta heikommista, Saarinen muotoilee saman asian.

Lääkäreiden on kannettava vastuuta yhteiskunnan sosiaalisesta pääomasta.

- Ei vain laastaria, vaan myös leipää ja siunauksellisia sanoja, hän tiivistää.

Vaikeista kysymyksistä pitää keskustella

Hippokrateen vala kieltää antamasta kenellekään kuolettavaa myrkkyä, tai naiselle sikiötä tuhoavia aineita. Lääketieteen kehitys on tuonut tullessaan uusia vaikeita kysymyksiä aborttiin ja eutanasiaan liittyen.

- Minäkään en suostuisi surmaamaan potilasta, mutta voin lopettaa tehottoman hoidon, jolloin potilas kuolee sairauteensa ja pääsee kärsimyksistään. Ehkä jossain hyvin harvinaisessa tapauksessa voisin kuvitella avustavani itsemurhassa, jos tilanne olisi dokumentoitu, Saarinen sanoo.

Leena Niinistö ei hyväksy aktiivista eutanasiaa, mutta kannattaa hyvin pitkälle menevää kivun ja tuskien hoitoa, myös sedatointia.

Fiia Gäddnäs tarttuu nykyisen Lääkärinvalan alun lupaukseen kunnioittaa elämää.

- Pidän hyvin tärkeänä, että abortista ja eutanasiasta pidetään keskustelua yllä, ja etsitään ongelmiin luovasti uusia ratkaisuja. Viimeiseen asti pitää pyrkiä kunnioittamaan elämää ja välttää tahallista elämän tuhoamista.

Parantajan roolissa

Leena Niinistö näkee lääkärin sekä terveydenhuollon toteuttajana että parantajana. Hän haluaa kiinnittää huomiota parantajana olemisen vaikeuteen. Lääketiede ja tekniikka ovat edistyneet valtavasti ja ihmiset odottavat suorastaan ihmeitä. Fyysisen parantamisen ohella lääkärin pitäisi luoda myös turvallisuutta ja toivoa. Myös lähimmäisenrakkautta tarvitaan nykyäänkin.

- Toivon virittäminen ja myötäeläminen kuuluvat lääkärin tehtäviin, toivoa on aina, Niinistö näkee.

Fiia Gäddnäsin mielestä on tärkeää, että lääkäri hyväksyy potilaansa ihmisenä ehdoitta. Hän uskoo sen tukevan potilaan halua huolehtia itsestään, ja lääkäri saa rinnallakulkijan roolin.

Kari Saarinen varjelisi potilas-lääkärisuhdetta tietotekniikan kehittyessä. Tietokone ei saa viedä valtaosaa potilaalle tarkoitetusta ajasta.

Niinistö ja Saarinen vannottaisivat lääkäreitä pitämään potilaan edun mielessään, vaikka yhteiskunta vaatisi toista. Nykyajan Suomessa sellaisia tilanteita ei ole, mutta Venäjältä on kuultu viestejä mielisairaalaan joutuneista toisinajattelijoista.

- Jos laki ja etiikka menevät vastakkain, lääkärin on noudatettava etiikkaansa, eikä uhkauksestakaan luopua siitä, Niinistö painottaa.

Miten lääkäri itse elää?

Entä pitäisikö lääkärin elää hyveellisesti yksityiselämässään?

- Kyllä minusta: jos lääkärin omissa elämäntavoissa on korjaamisen varaa, menee pohja siltä, että pyytää potilasta elämään terveellisesti. Kyllä lääkäri silti saa olla inhimillinen, mutta ainakin pitäisi pyrkiä hyvään, Gäddnäs puntaroi.

Jan Lassus näkee, että Hippokrates pyrkii tekemään lääkäreistä pyhimyksiä ja se on omiaan vieraannuttamaan heitä potilaskunnasta.

- Tietysti lääkärin pitäisi pyrkiä olemaan esimerkillinen, mutta kuuluuko se kuitenkaan valaan?

- Kyllä toimenharjoittajalta täytyy voida odottaa jonkinlaista puhtautta ja hurskautta. Jos yksityiselämä on yhtä sekamelskaa, se varmasti heijastuu työhön, Niinistö arvelee.

Saarinen velvoittaisi valassa lääkärin elämään nuhteettomasti ja pitämään huolta työkyvystään. Olennaista on myös ammattitaidon pitäminen ajan tasalla.

Onko vala tarpeen?

- Hippokrateen valaan törmää nykyisin harvoin, ei ihmisten kuule vetoavan vannomaansa valaan, pohtii Jan Lassus.

Lassus itse vannoi Hippokrateen valan 1990-luvun alussa. Vala on hänen mielestään nykyään jopa aiempaa tärkeämpi. Sen pitää olla niin uskottava ja tähän päivään sopiva, että siihen voi tarvittaessa vedota.

- Vala on aina vala. Sääntöjä ja määräyksiä lääkäri lukee yleensä tilanteessa, jossa ne ovat ajankohtaisia. Vala taas vannotaan etukäteen ja siten se ohjaa toimintaa, Lassus miettii.

- Minulle on aina ollut aika selvää, että haluan sitoutua Lääkärinvalaan, Gäddnäs sanoo. Hän vannoo valansa tulevana keväänä.

Nuori lääkäri näkee, että idealistisiakin ajatuksia tarvitaan, koska ilman niitä ei epätäydellisessä maailmassa pääse edes lähelle ihannetta.

Vuonna 1970 valan vannonut Niinistö on palannut sen äärelle etenkin vaikeina hetkinä.

- Vala saa olla jopa vähän vanhanaikainen. Antiikin perintö on arvokas, vaikka painotukset muuttuvat ajan mukana.

Vapaaehtoinen Lääkärinvala on korvannut Hippokrateen valan

Hippokrateen vala on antiikin Kreikasta peräisin oleva lääkärin vala. Nykyisin Hippokrateen valaa ei enää Suomessa vannota, vaan sen on korvannut vapaaehtoinen Lääkärinvala.

Aikanaan Hippokrateen vala käytiin henkilökohtaisesti antamassa lääkintöhallituksen kollegiolle. Perinne kuitenkin kuihtui vähitellen, ja 1980-luvulla riitti kirjallinen vakuutus. Vuoden 1994 laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä ei enää edellytä lääkäreiltä valaa.

Valmistuvien lääkäreiden sitoutumista valalla lääkärin etiikkaan on pidetty kuitenkin tärkeänä, ja vapaaehtoisen Lääkärinvalan on voinut vannoa vuodesta 1997. Vala annetaan lääketieteellisen tiedekunnan edustajan, arkkiatrin ja Lääkäriliiton edustajan toimiessa todistajina.

Lääkärinvala pohjautuu Hippokrateen valaan sekä Maailman Lääkäriliiton vuonna 1949 hyväksymään Geneven julistukseen. Valakaava on Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan hyväksymä.

Maailman lääkäriliitto WMA pohtii lääkärin etiikkaa käsittelevän Helsingin julistuksen uudistamista ensi viikolla Helsingissä. Lue myös pääkirjoitus, s. 923.

Mitä Hippokrateen pitäisi huomioida tänään?

- Potilaan paras

- Kollegiaalisuus

- Opettaminen

- Kouluttautuminen

- Elämän kunnioittaminen

- Ihmisyyden kunnioittaminen

- Tasa-arvo

- Itsemääräämisoikeus

- Nuhteettomuus

- Lähimmäisenrakkaus

- Myötäeläminen

- Nöyryys