1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. HIV-lääkitysrepertuaariin on tulossa pitkävaikutteinen pistos
Ajan­kohtai­sta

HIV-lääkitysrepertuaariin on tulossa pitkävaikutteinen pistos

HUS:n infektiolääkäri Jussi Sutinen kuvaa lääkettä hyväksi lisäksi valikoimaan.

HIV-lääkitysrepertuaariin on tulossa pitkävaikutteinen pistos Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Euroopan lääkevirasto EMA suosittaa myyntilupaa ensimmäiselle pitkävaikutteiselle HIV-lääkitykselle.

Kyseessä on lihakseen pistettävä rilpiviriinin ja kabotegraviirin antiretroviraalinen yhdistelmälääkitys. Lopullisen päätöksen myyntiluvan myöntämisestä tekee Euroopan komissio.

Rilpiviriini on jo käytössä tablettimuodossa HIV:n hoidossa. Kabotegraviirilla ei ole ennestään myyntilupaa.

Kuukauden tai kahden kuukauden välein annettava pistos on vaihtoehto päivittäiselle tablettihoidolle.

Lääkehoidon toteuttaminen voi helpottua

HUS:n infektiolääkäri Jussi Sutinen kuvaa lääkettä hyväksi lisäksi valikoimaan. Tutkimuksiin osallistuneista potilaista valtaosa ei ole halunnut palata takaisin päivittäiseen tablettilääkitykseen. Pistospaikkahaitat on useimmiten koettu vähäisiksi.

Lisäksi pistoshoito voi auttaa lääkehoidon toteuttamista arjessa. Jos matkustaa paljon, lääkkeiden kuljetus voi olla hankalaa. Joihinkin maihin on Sutisen mukaan HIV-positiivisilta pääsy kielletty. HIV-lääkkeet rajalla voivat johtaa käännytykseen.

Jollekin voi olla vaikeaa säilyttää lääkkeitä yhteisasunnossa, jossa ei halua kaikkien näkevän lääkitystään.

HIV-infektion lääkehoidossa säännöllinen lääkkeenotto on tärkeää, koska muuten riskinä on viruksen lääkeresistenssin kehittyminen. Pistos vapauttaa potilaan päivittäisestä lääkkeen muistamisesta.

Toisaalta huonoiten hoitoon sitoutuville pistos ei ole Sutisen arvion mukaan hyvä ratkaisu.

– Jos ihminen ei tulekaan seuraavalle pistokselle, pahimmillaan käy niin, että elimistöön jää todella pitkäaikainen häntä liian matalaa lääkepitoisuutta.

Tämä lisää resistenssiriskiä vielä enemmän kuin tablettihoidon keskeytys. Tablettihoidossa häntä on paljon lyhyempi.

Uusi lääkitys on tarkoitettu sellaisille potilaille, joilla on jo muulla lääkityksellä saavutettu hyvä hoitovaste. Lääkitys aloitetaan Sutisen tietojen mukaan rilpiviriinin ja kabotegraviirin tablettihoidolla. Tämä johtuu muun muassa siitä, että mahdollisiin ongelmiin kuten allergiseen reaktioon pystytään reagoimaan tablettihoidon keskeytyksellä tarvittaessa nopeasti.

Pistoshoitoon siirryttäisiin, kun hoidon siedettävyys on varmistettu.

Lue myös

Enemmän käyntejä terveydenhuollossa

Lääkityksen hinta vaikuttaa sen käytön yleistymiseen. Tilanteeseen vaikuttaa sekin, että nykyisille HIV-lääkkeille on tullut rinnakkaisvalmisteita, jotka voivat tuoda tuhansien eurojen säästön potilasta ja vuotta kohden.

Kokonaishintaan vaikuttaa myös se, että lääkkeet pistetään lihakseen ja potilaan pitää sen vuoksi käydä terveydenhuollossa aiempaa useammin. Tällä hetkellä potilas käy tyypillisesti kerran vuodessa lääkärillä ja toisen kerran hoitajalla.

Jos potilas saa pistoksen kahden kuukauden välein, käyntejä terveydenhuollossa tulee vähintään kuusi vuodessa.

Kabotegraviiriä tutkitaan myös HIV-infektion estolääkkeenä. Tähän indikaatioon on jo yksi myyntiluvallinen lääkitys, tenofoviirin ja emtrisitabiinin yhdistelmä.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kuvat menevät Kantaan vasta osassa maata

Kattava arkistointi tuo käyttöön vertailukuvat ja auttaa välttämään turhia tutkimuksia.

Kolumni
Infektiolääkärin uudenvuodentoive

Saan rokotteen ja uskon, että se on mahdollisuus lopettaa pandemia, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Uutta koronavirusmuunnosta löydetty Helsingissä yli 20 ihmiseltä

– Nykyiset tartuntaketjut ovat selvillä, sanoo johtava asiantuntija Niina Ikonen THL:stä.

Ajassa
Maud Kuistilan palkinto Kaisu Pitkälälle

Vuoden 2021 Maud Kuistilan palkinnon saa tänään Helsingin yliopiston yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä.

Ajassa
Valvira ja aluehallintovirastot määrittelivät sote-valvonnan painopisteet

Valvontaviranomaisten työ painottuu tänä vuonna vanhuspalveluihin, hoitoon pääsyyn perusterveydenhuollossa, lastensuojelun sijaishuoltoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Tieteessä
Tyypin 2 diabeteksen hoitoa tehostetaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan

Korkeampi HbA1c-taso ja korkeampi ikä lisäsivät insuliinihoidon aloittamisen todennäköisyyttä.