Lääkäriliiton kyselyn mukaan HUS:n lääkärien 
sivutoimet ovat yleisiä, 
mutta tuntimäärät pieniä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri aikoo kiristää sivutoimilupien ja sivutoimi-ilmoitusten hyväksymistä. Ohjeiden uudistamisen aikataulusta ei ole tietoa. Piiri pyysi viime vuoden lopulla työoikeuden professorilta Seppo Koskiselta lausunnon sivutoimien laillisuudesta. Tältä pohjalta laadittu toimitusjohtaja Aki Lindénin muistio oli piirin hallituksen käsittelyssä maaliskuun lopulla.

– HUS:n käytäntö tähän mennessä on ollut varsin väljä, mutta terveyspalvelumarkkinoiden muuttuminen vaikuttaa väistämättä myös lääkärien asemaan yhteiskunnassa, perustelee ohjeiden uusimistarvetta hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen HUS:sta.

Lehtonen ei usko, että sivutöitä lähivuosina kielletään kokonaan, mutta sivutoimilupien myöntämistä ja ilmoitusvelvollisuutta harkitaan ja valvotaan jatkossa nykyistä tarkemmin.

– Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissähän sivutoimet käsittelee piirin hallituksen alainen jaosto, jossa on myös poliittinen edustus, huomauttaa Lehtonen.

Samantyyppistä mallia ollaan tuomassa HUS:iinkin.

Lindénin muistion mukaan sivutöiden määrä rajattaisiin kokoaikaisilla lääkäreillä korkeintaan kymmeneen tuntiin viikossa. Suurimmalle osalle aikaraja ei tuota ongelmia.

Lääkäriliiton huhtikuun alussa tekemän kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa HUS:n lääkäreistä tekee sivutoimisia töitä. Määrät jäävät kuitenkin keskimäärin vain noin kuuteen tuntiin viikossa.

– Halusimme kuulla HUS:n lääkärien näkemyksen sivutoimista ja saada ajantasaista tietoa sivutöiden todellisista määristä. Lääkärien ääni on jäänyt toistaiseksi keskustelussa syrjään, kertoo kyselyn taustoista Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm.

Lisäturvaa pätkätyöhön, työuran jatkoa eläkevuosiin

Lääkäriliiton kyselyyn vastanneet 716 lääkäriä mainitsevat sivutoimiin monenlaisia syitä. Valtaosalla toki yhtenä syynä ovat lisäansiot, ja niiden merkitys korostuu etenkin erikoistuvilla lääkäreillä.

Moni vastanneista erikoistuvista tai vastikään erikoistuneista lääkäreistä ­valittaa pätkätyön epävarmuutta. Virkasuhteita on saatettu tehdä pätkissä jopa kymmenkunta vuotta.

”Osa lääkäreistä työskentelee virkapohjien vähyyden takia osa-aikaisena, eli virkapohjia jaetaan. Tämä mahdollistaa työskentelyn sivutoimisesti silloin, kun ei ole ns. virkatöissä.”

Osa nuoremmista vastaajista kertoo olevansa huolissaan työn jatkuvuudesta. Siksikin jalkaa on syytä pitää ovenraossa joko yksityisvastaanotolla tai toisessa sairaalassa.

Lisäansioita arvostavat myös vanhemmat lääkärit, mutta heillä korostuu myös halu pitää huolta pitkistä potilassuhteista privaattipuolella.

”Lääkärin ammattiin vapaus kuuluu, myös vapaus tehdä eri muodoissa ja työnkuvissa työtä, ja työ koituu potilaiden parhaaksi.”

Iäkkäitä HUS:n lääkäreitä näyttää huolettavan myös eläkkeelle siirtyminen. Voidakseen jatkaa lääkärin töitä on syytä luoda työ- ja potilassuhteita yksityissektorilla hyvissä ajoin ­ennen eläkeikää.

Lääkärit kritisoivat 
kilpailevan sivutyön määrittelyä

Lindénin muistiossa todetaan, että perinteinen yksityispraktiikka ei ole kilpailevaa toimintaa, paitsi ”siinä tapauksessa, jos vastaanoton sisältönsä puolesta tulisi kuulua HUS:n lakisääteisiin palveluihin ja yksityisen toiminnan laajamittainen harjoittaminen ilmeisesti haittaa HUS:n virkamiehelle kuuluvaa velvollisuutta kehittää aktiivisesti HUS:n omaa palvelutoimintaa.”

Monia Lääkäriliiton kyselyyn vastanneita lääkäreitä arveluttaa kilpailevan sivutyön määrittely.

”Periaatteessa työntekijän pitäisi voida tehdä vapaa-ajallaan mitä haluaa, kunhan tulee työkuntoisena päätoimen työpaikalleen. Nyt uusissa linjauksissa kilpailevan toiminnan määritelmä vaikuttaa liian tiukalta, sillä eihän HUS selviytyisi potilasmäärästä, joka julkiselle puolelle valuisi, jos kaikki privaatti­toiminta ajettaisiin alas.”

HUS:n johdon katse tarkentui sivutoimilupiin Helsinki Hospitalin perustamisen aikoihin. Osa vastaajista ei puolestaan katso hyvällä viime vuonna aloittaneen, HUS:n omistaman Hyksin Oy:n toimintaa.

”Hyksin Oy toiminta on epäoikeudenmukaista henkilöstöryhmien kesken. Esimerkiksi radiologit joutuvat lausumaan kuvat virkatyönä, kirurgit taas saavat tuntuvan korvauksen. Onko tasa-arvoista? Entä hoitohenkilökunta?”

Lainaukset lääkärien vastauksista Lääkäriliiton kyselyyn huhtikuussa 2014.

Ulla Järvi
Kuva Panthermedia

Lue juttu kokonaisuudessaan 2.5.2014 ilmestyvästä Lääkärilehdestä 18/2014.